Moite tai kaksi

En ole nähnyt Janetskia pieneen ikuisuuteen, moite 1.
En ole päässyt Open kanssa kävelytreffeille pitkään aikaan, moite 2.
Ei mulla muuta tänään.
Nih.

Still nothing happens

Hmm, mikäs tämä oikein on? Lattia keskellä peltoa?

Huopatossutehtaassa on kuulemma hiljaista ja niin on meilläkin. Keskiviikkona Ponnari oli nyysinyt auton käyttöönsä ja niinpä päätimme yhteistuumin yllättää Parran ja hakea ukkelin kotiin. Samalla osallistuimme kaupunkifestari Down by the laituriin turvallisesti autossa istuen : ) Kurvattuamme kotiin lähdimme iltaköpöttelylle koko trio ja poikkesimme pitkästä aikaa metsään. Ei ollut antioksidantteja puskissa, taitaa olla huono mustikkasato tänä vuonna. Onneksi on pakkanen piukassa muita terveyspommeja meitsille : )
Torstaina poseerasin Ponnarin mieliksi muutamassa kuvassa. Maltoin aina hetken olla paikallani mutta puuduttaahan se sellainen istuskelu. Kiltisti paikallaan olosta tipahteli palkaksi pari palaa nakkia ja sehän se on ainoa syy jotain tehdä, nakki.
Torstaina oli illan ohjelmistossa turkin pesu, blääh! Turkkini oli ihan klottainen viikonlopun jäljiltä, koulutuspaikan hiekkakentällä kieriminen ja kiehnääminen eivät ehkä olleet fiksuimpia tekemiäni temppuja. Nyt on kuitenkin puhdas olo ja kelpaa lähteä viikon päästä näyttelemään. Niin ja Euroopan Voittajan erikoisnäyttelyynkin on ilmoittauduttu, Euroopan Voittajan ilmoittautumisen kanssa odotellaan vielä hetki. Jos vaikka saisin sen puuttuvan sertin Kuopiosta joltain päivältä ja meitsi voitaisiin ilmoittaa ekaa kertaa valioluokkaan : )
Ei muuta kuin zuida duida!

Ovikoriste

Kotona on viikonlopun jäljiltä niin paljon tyttömäisiä tuoksuja että aika kuluu hyvin niitä haistellessa :) Ulkonakin kulkee taas joku juoksuinen tyttö ja muuhun kuin nuuskimiseen keskittyminen on vähän niin ja näin. Rankkaa on miehinen elo :)
Unohtui laittaa näytille Ponnarin vihdoin viikko sitten oveen saama koriste. Keskikoriste on ollut valmiina iät ja ajat mutta jotenkin askartelun valmiiksi saaminen vei aikaa. Saati se, että koriste saatiin oveen asti. Tällainen siitä sitten tuli:
Muotti päätä varten on tehty täälläkin näytillä olleesta patsaasta ja itse pää on askartelukaupan massaa. Päällä on kivimaali, ihan vaan siksi että pinnasta tuli eläväinen ja epätaiteellinen Ponnari ei ikinä osaisi maalata päätä oikean näköiseksi.

Meikä meni naamakirjaan

Juu, niin se vaan taipui tämäkin ukkeli Viivin suostutteluun ja alkoi naamakirjailijaksi. Sieltä löytyy nimellä Untamo Unikameli :)

Voimia Sadulle

Hauska viikonloppu päättyi surullisiin uutisiin. Ansaitusti Bullgrinsin matriarkan titteliä kantanut Buffer nukkui pois rakkaidensa luota. Ensi yönä taivaalla loistaa siis uusi kirkas tähti.Kuva lainattu Viiviltä

Vitsit mikä viikonloppu!

Meitsi kyttäyspaikalla ja Mildred apukyttärin penkillä

Meillä oli viikonloppuna tyttöjä kylässä :)
Lauantaina ajelin Ponnarin kyydillä Lietoon, siellä pidettiin se Gerard O'Shean handlerikurssi. Paikan päällä tapasin Mildred Murfinin ja tyttö oli hiukan ihmeissään kun Untomaiseen tapaani laitoin riehumisleikiksi. Kierin maassa ja loikin ihan kenguruna :) Hetken päästä treffasin Ettan ja se kohtaaminen sai kaiken muun unohtumaan. Ettalla oli juoksut ja meitsihän oli heti valmis uudestaan isäksi. Johan ne entiset muksut saatiin maailmalle... Kun aiemman ryhmän koirat lähtivät kotiin ja Viivi meni kuuntelemaan teoriaa, menimme Ponnarin kanssa katselemaan hallin takana olevaa agilitykenttää. Ilman eri houkuttelua kiipesin A-esteen yli, taiteilin puomilla, kapusin jyrkemmän ja korkeamman A-esteen yli ja kävelin keinulaudan päästä päähän. Laudan pamahtaessa maahan pelästyin hiukan sitä pauketta mutta kävelin laudan silti takaisinkin :) Hetken temppuilun jälkeen pääsin Viivin kanssa halliin opiskelemaan ja Ponnari otti Mildredin meille. Tosin meitsin opiskelusta ei tullut mitään, minua kiinnosti vain ja ainoastaan muut koirat eikä ollenkaan Viivin jutut. Ponnari hakikin meitsin kotiin kesken päivän. Kun motivaatio loistaa poissaolollaan, ei ole järkeä tahkoa oppeja päähän.
Alkuillasta Viivi tuli kurssilta meille Mildredin kanssa ja kovasti houkuttelin pientä sihteerikköä leikkiin :)Ja houkuttelu kantoikin hedelmää. Mildred on kyllä ihana ja rauhallinen likka! Ja kova retuuttamaan leluja. Hyvän isännän tavoin annoin pikkuisen leikkiä, sehän on lasten duuni. Istuskelimme iltaa Parran, Ponnarin, Viivin ja Mildredin kanssa parvekkeella mutta arvatkaa mitä Viivin rontti meni tekemään? Istui meitsin kyttäystuolissa! Onneksi osaan edes alkeelliset käytöstavat enkä yrittänyt tunkea itseäni samaan tuoliin :)Yö meni rauhallisesti, meitsi valloitti olohuoneen ja Mildred nukkui yönsä Viivin kainalossa. Aamuhommien jälkeen Viivi lähti taas oppimaan uusia juttuja ja Mildred jäi meille leikkimään. Aamupalaa syödessäni Mildred tunki samalle kupille ja kiltisti annoin tilaa. En ole turhan mustasukkainen ruuastakaan näköjään. Kurssin loputtua meille tuli tiettykin Viivi mutta yllätys oli suuri kun samalla rysäyksellä sain siskopuoleni Saimin, äiskäni Muffinin, siskoni Mollan, kasvattajani Sadun ja Mollan ihmisen Sabinankin kylään. Oli siinä koiraa ja ihmistä kerrakseen. Aika hyvä viikonloppu meitsillä, talo täynnä tyttöjä :)
Lötköttelyn tyylinäyte Viivin ja Mildredin tapaan

Nimpparisankarina tänään Oili Oivallinen

Ei mulla muuta

Nynneliltä tuli taas osuva sarjakuva :)

Mannekiini liivissään

Mmmm, mansikoita!

Sunnuntaina herkuttelimme Ponnarin nimppareita ja vedimme navat piukkaan mansikoita. Mansikka on sen verran hapokas epähedelmä että meitsin kuolahanat kääntyvät asentoon Niagara. Tuore ananas saa aikaan saman ilmiön, samoin sitrushedelmät. Onneksi kuolaisesta lattiasta selvitään pyyhkimisellä :)
Taisin saada hiukan jätskiäkin mansikoiden kaveriksi mutta siitä ei saa kertoa Sadulle :)
Herkuttelun lisäksi ei tapahtunut ihmeitä, ulkoilut hoidettiin lyhyehköllä kaavalla kun ilma on painostava ja kuuma. Ukkosta odotellessa...

Temppuhylje is back in business

Lauantaina pääsin illalla ajelulle Ponnarin kanssa. Parta oli kummi- poikansa perheen luona nauttimassa kauniista ilmasta ja illan tullen ajaa hurautimme Ponnarin kanssa paikalle. Kummipoikaa hiukan arastutti kun meitsi oli niin innokas ja villi. Kovasti yritin kutsua kummipoikaa leikkiin mutta yritykseksi jäi. Onneksi edes kummipojan isä tarttui kutsuun ja pelasimmekin hiukan jalkapalloa. Olen muuten aika hyvä nuppaamaan. Kun pallo oli ilmassa, muksautin pallon päälläni takaisin leikkikaverille :)Hylkeetkin esittävät tuota temppua, Ponnarin temppuhylje lempinimi ei siis ollutkaan ihan tuulesta temmattu...
Illan vaihtuessa yöksi ajoimme Parran ja kummipojan isän kylille ja itsemme kotiin. Viileässä yössä kelpasi käpsytellä hiukan pidempi lenkki ja sitten maistuikin uni.
Sellainen lauantai se.

Nyt kelpaa päivystää!

Meikäpojalla ei olekaan väliä vaikka aurinko paistaa, nyt kelpaa päivystää parvekkeella kun viilennysliivi kotiuyui perjantaina. Toimitus oli melkein ääntä nopeampi, Ponnari tilasi liivin tiistaina ja perjantaina sen sai jo noutaa postista. Ei voi kun suositella Canine Spiritin nettikauppaa. Kiitos Viiville vinkistä ja Nynnelille synttäri & nimpparilahjasta!
Samalla reissulla postista haettiin meitsille tilattu matkavesikippo. Kippo tilattiin jo toukokuussa Tanskan reissua varten mutta paketti oli joutunut hukaksiin ja uusi paketti saapui vasta nyt. Noh, eipä tarvitse seuraavalle reissulle Viivin raahata meitsille kuppia. Ainoa moite on se, että Ponnari tilasi meitsille vaaleanpunaisen vesikipon mutta ehkä kestän sen :)
Kuppi on siis tällainen ->

Tikusta asiaa

Ihan selvennykseksi otsikkoon että ei, täällä ei ole uutisia Junnujen Maailman Voittajasta Tikusta vaan otsikko viittaa siihen ettei meillä mitään asiaa oikeasti ole :)
Hiukan helpotusta helteeseen: Pääsin Ponnarin kanssa autoilemaan ja nauttimaan ilmastoinnin ihanuudesta kun haimme Parran töistä iltasella. Kotona olen löytänyt uuden parhaan paikan, suoraan viilennyslaitteen edestä. Siinä on hyvä maata jalat kohti kattoa. Tosin eilen hoksasin että sohvalle viilentävä puhallus osuu vielä paremmin :) Ponnari jatkaa hullua soseuttamista ja yksi pakastin on jo ihan täynnä meitsin ruokaa. Jäiset luut ovat näillä keleillä ihan huippuja, onneksi niitäkin on pakastimessa. Ponnarilla on jo mielessä syksy ja etsinnässä onkin meitsille joku tokoryhmä ja se jälkikin olisi varmasti hyvää tekemistä. Nyt ei tosin energia riitä mihinkään mutta onneksi ei tarvitsekaan :)Ensi viikon viikonlopuksi tilaisin kyllä hiukan viileämpää tai ainakin vähemmän painostavaa ilmaa. Viivi on tulossa Gerard O'Shean händlerikurssille ja ottaa meitsin händlättäväksi sinne. Kurssilla on muitakin tuttuja, meitsin kasvattaja Satu, Pattonin Sari, Mollan Sabina ja Kertun Tanja. Luvassa siis ihan huiput megatreffit!

And nothing happens

Jännittävintä, mitä täällä on tapahtunut koko viikkona, on se, että korvaani tarttui takiainen. Juu, hiljaista on näillä helteillä.
Onneksi kyttäyspaikaltani voin seurata entisen pellon muuttumista puistoksi. Ukkelit ja koneet mylläävät kuivuudesta pölisevää maata ja syyskuussa puiston pitäisi olla valmis.
ponnari ja Ken surauttelivat eilen taas sosetta pakkaseen ja sain maistiaisen puolukoista. Hyvin maistuivat puolukat tälle ukkelille ja soseestakin tuli kauniin vaaleanpunaista.
Parran kotiutuessa pidimme pienen miesten leikkihetken ja laitoimme tanssiksi. Vapiskaa muut koiratanssijat, täällä on harjoiteltu :)Ilmeisesti leikkiämme ei tunnistanut tanssiksi koska Ponnari kyseli mitä puuhaamme. Eikös se nyt tanssiksi lasketa jos Parta liikuttaa jalkojaan ja meitsi nousee takajaloilleen? Ehkäpä muut koiratanssiparit voivat siis vielä hetken olla rauhassa ja me jatkamme harjoittelua.
Ei muuta kuin huh hellettä!

Untopunto rötköpötkö

Läähäti lääh lääh!

Huh, tämä ukkeli on ihan veto pois. Kaikki energia menee läähättämiseen ja viileimmän paikan etsimiseen. Nyt on enemmän sääntö kuin poikkeus että avaan itsekseni makkarin oven ja nukun pimeässä. Kylki kiinni seinässä ja jalat suoriksi oikaistuna kelpaa viettää siestaa. Ponnari hämmästyy joka kerta pituuttani ja olenhan minä melkoisen mittainen maatessani niin, että etujalat ovat suorina eteen ja takajalat taakse. Ihan hurja rötkäle!
Sunnuntaina kävimme Minskin luona kylässä. Minski lähtee pariksi viikoksi lomalle ja siinä samalla reissulla tarkastin mitä Minski on matkalaukkuihinsa pakannut. Matkalaukun sisältö läpäisi tarkastuksen, lisäsin mukaan hiukan koirankarvoja ja vähän kuolaa, ihan vaan muistutukseksi olemassaolostani :) Minskilästä ajoimme Parran työpaikalle juomaan virkistävää juomaa Saulin kanssa. Meitsi sai kipallisen raikasta vettä ja muutaman jääpalan, muut joivat virkistävää pillimehua :) Takapihalta ei löytynyt viileää paikkaa joten aika nopeasti lähdimme ajelemaan kotiin päin. Olisi kelien puolesta ollut hyvä hetki kokeilla uimista, mutta Ruissalon valloitti viikonloppuna Ruisrock eikä uimarannoille ollut asiaa. Jääräpäisesti kieltäydyin pitämästä päälläni kasteltua liinaa joten läähätystä riitti. Hengailin Parran kanssa työhuoneessa viilennyskoneen kanssa ja annoimme Ponnarin ja Kenin tehdä rauhassa hommia keittiössä. Pakastimeen sujahti eilisen rupeaman jälkeen 18 kiloa sosetta talveksi. Nam!
Ai niin, komea Patton liittyi Daddy Cool kerhoon, onnea tuoreelle iskälle!

Lauantain nimpparisankari Saimi

Onnea Turo!

Turon nimppareita vietetään helteen merkeissä, mittari taitaa näyttää + 30. Ponnari sai Viiviltä vinkin viilentävään -> liiviin ja luulen, että sellainen lähti tilaukseen. Se taitaa olla yhdistetty synttäri- ja nimpparilahja Nynneliltä ja hiukan kuulemma nimpparilahja Turollekin :) Tuosta voisi olla iloakin kun kyllä meitsi vaatteita suostuu käyttämään, sellaisia märkiä riepuja tai muita outouksia en vaan ymmärrä…
Kuulin jotain huhuja että pääsen vielä tänä vuonna parille reissulle Viivin poppoon ja Ponnarin kanssa. Ettei vaan Ponnari hurahtanut matkailuun kun viime reissu sujui niin mallikkaasti ja hyvässä seurassa. No, näyttelyihin ei olla hetkeen menossa, seuraavaksi on elokuun alussa oleva Sawo Show Kuopiossa.
Elämä on aika rauhallista, mitä nyt olen aikani kuluksi hiukan järsinyt parvekkeella olevaa tähystystuoliani. Pientä purtavaa tarkkailun lomassa :) Öisin olen nukkunut parvekkeella, siellä on niin ihanan viileää. Kelpaa makoilla kun levittäytyy niin että etuosa makaa pöydällä ja takaosa soffalla :)
Yhtenä päivänä yksin ollessani aurinko paistoi ihan joka puolella eikä nukkumisesta tullut mitään. Niinpä avasin makuuhuoneen oven ja painuin sinne nukkumaan, se kun on ainoa paikka johon aurinko ei paista ikinä, siitä pitää huolen pimennysverho. Onneksi ovien availu ei tuota ongelmaa :)
Jaahans, se on aika käydä herkullisen jäisen luun kimppuun, hiukan kuin mehujäätä mutta paljon maukkaampaa!
Heippis!

Melkoista juhlaa

tuntuu olevan elämä. Viime torstaina vietettiin synttäreitä, maanantaina oli nimipäivä ja huomenna nimipäiväänsä viettää Turo :)
Pääsin Ponnarin kanssa maanantaina ajelulle, kävimme viemässä Parran kaverinsa pihajuhliin. Kotimatkalla pysähdyimme pienelle metsäkävelylle ja siinä se maanantai taisi mennäkin. Ilmat ovat sellaiset että ulkona ei paljon viihdy, ainakaan meitsi. On niin kuuma että koko ajan saa vaan läähättää menemään ja etsiä varjoista lepopaikkaa. Ryökäleet alkoivat rakentaa meidän lähipellolle puistoa ja vetivät kaikki pitkät heinikot sileäksi. Missäs sitä nyt viilennellään? Ponnari tarjosi kotona päälleni sitä Tanskasta ostettua viilennysriepua mutta ei, minä en sellaista päälläni pidä tai sellaisen päällä makaa kun en tajua omaa parastani. Pölkky mikä pölkky.
Ponnari yrittää saada minut uimaan tämän kesän aikana, odotukset eivät ole kovin korkealla kun en oikein tykkää tassujen kastumisesta. Mutta kai sitä voisi testata. Pitääkin saada joku kova uimari kaveriksi joka näyttää hiukan mallia. Keleihin sopii passelisti Nynnelin lähettämä sarjakuva

Tanskan kuvia

Laivalla saa nukkua sängyssä, jeee!

Laivakoirat haistelemassa uusia tuulia

Anteeksi, mutta ollaankohan me tavattu aiemmin?

Melkoinen linna, tuolla kelpaisi saada viirotuskohtaus kun ei tulisi seinätkään heti vastaan

Tältä matkanteko näytti Viivin penkiltä

Juhannusaaton peilityyni meri

Siltojen yli saaresta toiseen

Tuulisähköä tulossa

Ei enää hirveästi matkaa jäljellä. Kai.

Tässä hotellissa on kyllä hiukan kovat tyynyt...

Vihdoinkin perillä!

Mitähän toi Viivi oikein funtsii?

Mikäs typy tuolla reunalla makoilee..

Hmm, onkohan tuolla kädessä namia ollenkaan?

Miksei toi mies juokse lujempaa, meitsistä kyllä irtoais..

Liilaa nauhaa odotellessa kelpaa hymyillä!

No saako sitä nakkia?

Erkkarin väsyttämät raitapaidat
Määrätietoinen Pikku B Maailman Voittajassa

Väsyneet sisarukset matkalla Tukholmasta Turkuun.

Pikku-Untoja

Jäimme viettämään viikonloppua kotiin, vaikka alunperin oli tarkoitus lähteä metsästämään valiotittelistä puuttuvaa sertiä. Olen vieläkin reissun jäljiltä Herra Jäykkä Jöpökkä Puujalka ja siksi olemme kotona, emmekä minilomailemassa maatilamajoituksessa Viivin, Bertan ja Mollan kanssa. Harmi, mutta ei puujalkana kannata kehään mennä.
Synttäreiden takia on unohtunut kertoa että olin keskiviikkona autoretkellä Ponnarin ja Nakkilan Isännän kanssa. Ajaa hurautimme katsomaan ihanaa äitiäni, siskopuoltani Saimia, Satua ja pikkumies Eliaa sekä meitsin kolmea jälkeläistä. Pikkuiset olivat ihan syötävän sööttejä! Kolme muskettisoturia nimeltä Bertta, Ulle ja Bulle. Tosin Bullesta taisi tulla Jörö kun poika lähti pohjanmaalle, Parran synnyinkaupunkiin :)
Bulle oli eniten isänsä poika, villi riekkuja jonka suussa pensaaseen kulkeutui Ponnarin puhelin, kamera ja kenkä. Bulle oli ensimmäisenä roikkumassa meitsin poskessa, tosin kaksi muuta musketööriä tulivat reippaina perässä. Ihania ipanoita! Viivi ja Lassikin piipahtivat syömässä hiukan aikaistettua synttärikakkua ja hyvä niin, sillä olin ihan pentujen varjossa mutta Lassilta sain minäkin huomiota :) Miten niin olen tottunut olemaan lellipentuna paikan ainoa koira... Kuvat naperoista ovat mitä ovat, tyypit tulivat tuulispäinä luo kun kamera surahti eikä ollut paljon aikaa tähtäillä. Kuvasta löytyy kolme sukupolvea komeaa ja kaunista koiraa kun Herra Ylikurttula esittelee rintaa röyhistellen kolme ipanaansa ja ihanan äitinsä.

Juhlat on juhlittu

Niin sitä on kaksivuotispäivät vietetty. Nakkilan Emäntä ja Isäntä sekä Minski kävivät kylässä ja toivat lellipennulle lahjoja :) Nakkilasta tuli herkkuja ja Minskiltä tiikerien testaama lelu. Lelu on punamusta dinosaurus jossa on 4 kerrosta erilaisia kankaita ja nelinkertaiset tikkaukset. Otin dinoa heti hännästä kiinni ja vein saaliin pöydän alle. Riepotin dinoa päätäni ravistellen ja löin lelua päin seinää mutta yksikään sauma ei ole toistaiseksi auennut. Katsotaan kauanko ompeleet kestävät…
Ponnarilta sain hiukan oudon lahjan. Hyödyllisen mutta oudon. Lahja on läpi mennyt inssiajo ja ajokortti. Pääsinkin eilen Ponnarin mukaan hakemaan Partaa töistä ja pääsimme ehjinä perille. Jee, toivottavasti pääsen kivoihin paikkoihin kun Ponnari harjoittelee ajamista.
Nynnelille saa kuulemma esittää toiveen lahjasta, täytyy miettiä tarkkaan mitä kivaa sitä pyytäisi.. Uusi kasteltava t-paita tulisi tarpeeseen, lelut ovat aina kivoja ja tunti hierontaakin kelpaisi. Taidan antaa kasan vaihtoehtoja joista valita. Nyt takaisin dinon kimppuun, so long!

Onnea kaikki Hoot!

Taas on vuosi kulunut ja meitsi sisaruksineen täyttää tänään kaksi! Ihan hullua, juuri hetki sitten olimme pikkuisia H-pentueen palleroita...