Jännittävintä, mitä täällä on tapahtunut koko viikkona, on se, että korvaani tarttui takiainen. Juu, hiljaista on näillä helteillä.
Onneksi kyttäyspaikaltani voin seurata entisen pellon muuttumista puistoksi. Ukkelit ja koneet mylläävät kuivuudesta pölisevää maata ja syyskuussa puiston pitäisi olla valmis.
ponnari ja Ken surauttelivat eilen taas sosetta pakkaseen ja sain maistiaisen puolukoista. Hyvin maistuivat puolukat tälle ukkelille ja soseestakin tuli kauniin vaaleanpunaista.
Parran kotiutuessa pidimme pienen miesten leikkihetken ja laitoimme tanssiksi. Vapiskaa muut koiratanssijat, täällä on harjoiteltu :)Ilmeisesti leikkiämme ei tunnistanut tanssiksi koska Ponnari kyseli mitä puuhaamme. Eikös se nyt tanssiksi lasketa jos Parta liikuttaa jalkojaan ja meitsi nousee takajaloilleen? Ehkäpä muut koiratanssiparit voivat siis vielä hetken olla rauhassa ja me jatkamme harjoittelua.
Ei muuta kuin huh hellettä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti