Laventelilullan ensimmäinen asukas oli Bullgrin's Hint Of Respect eli Unto, Untamo Unikamelinakin tunnettu brindle bullmastiffiuros, joka oli uskomattoman kekseliäs kultakimpale ja hurmuri, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Unton jälkeen tiluksille muutti rokkistara Skotlannin nummilta, Ardhub Lemmy Bee Toogood, kavereiden kesken Lemmy. Laskelmoiva, hurmaava ja älykäs mies jonka punaista rintaa koristi valkoinen L-kirjain. Hoitopoikasena täällä asui Ardhub Glenfiddich eli Angus eli Masa Pallopää. Hurmaava hölmö joka liikkui kuin rasvattu salama.
Nyt täällä huseeraa Bullgrin's Soul Animal eli Otso. Tunnetaan myös nimillä Herra Tiikerihai, Pikku-Piraija tai Piri-Ritari, riippuu päivästä ja kellonajasta mitä nimeä käytetään. Tarkkaavainen, reipas, rasavilli ja hurmaava brindle pakkaus joka on syntynyt bensaa suonissaan.

tiistai 3. elokuuta 2010

Kasvisaiheinen katastrofi


Kaikki alkoi läikästä parvekkeen matossa. Ja onneksi alkoi sillä muuten olisi käynyt hassusti.
Ponnari bongasi parvekkeen maton olevan märkä ja mietiskeli mistä asia voisi johtua. Läikkää haistamalla selvisi että märkyys tuoksuu kummasti paprikalta ja muilta vihanneksilta. Hmm...
Pakastimen avaaminen ratkaisi mysteerin, pakastin oli pois päältä.
Ou nou ja tuhat rumahkoa sanaa... Onneksi mössöt eivät olleet vielä edes lämpimiä, lienevät siis käyttökelpoisia kunhan ne saadaan nopeasti takaisin jäähän. Olisi hiukan voinut Ponnaria harmittaa jos 124 päivän vihannekset olisi pitänyt nakata roskiin. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Päivälenkillä kohtasin hirmuisen pedon, peräkärryn täynnä metalliromua. Pelästyin niin että häntä sujahti näkymättömiin asti. Onneksi hetken haistelu paljasti ettei petolaisella ollutkaan pahat milessä ja lenkittely pääsi jatkumaan.
Kaikkea sitä tielle osuukin.

4 kommenttia:

Viivi kirjoitti...

Mä olen kokenut tämän pakastimen sulamisen kahdesti...ja aina AIVAN liian myöhään!!

Ekalla kerralla Aunen aikaansaannoksena, tokana Bertan..Ekalla kerralla (Oili vielä barffasi) kannettiin Lassin kanssa neljä jätesäkillistä verisiä hirven luita ja lihapaloja haisevina ja valuvina säkkeinä roskiin keskellä yötä. Havahduimme, kun ihmeteltiin miksi Oili niin kovasti haistelee pakastearkkua.

Toinen kerta sattui aivan pari viikkoa sitten. Vein pakkaseen rustoluita ja meinasin pyörtyä. Pakaste puolillaan homeista liejua ja pari säkillistä mätääntynyttä yrjölänpuuroa...YÖK..

No muistaapahan taas hetken piilottaa pakastimen johdon paremmin, ettei naperot pääse repimään irti seinästä. Eiköhän se tosin kerran vielä Mildredin pentuaikana tapahdu ;D ;D

Unknown kirjoitti...

Oi gosh, meillä kävi siis ihan hyvin tässä jutussa :) Voi vaan kuvitella miltä sulaneet puurot, lihat ja luut alkaa haista...

Viivi kirjoitti...

Juu ja voit kuvitella mitä naapurit ajatteli ekalla kerralla ku roudattiin ISOJA verisiä luita keskellä yötä jätesäkeissä roskiin..Kovin tarkasti koitettiin siivota jokainen veripisara maasta pois, ettei enempää epäilyksiä heräisi.

Riikka kirjoitti...

:) huh mitä tarinoita !!! Naapurit tosiaan saattoivat ajatella että olette murhanneet jonkun ja kannatte sitä jätesäkeissä roskiin ;)