Laventelilullan ensimmäinen asukas oli Bullgrin's Hint Of Respect eli Unto, Untamo Unikamelinakin tunnettu brindle bullmastiffiuros, joka oli uskomattoman kekseliäs kultakimpale ja hurmuri, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Unton jälkeen tiluksille muutti rokkistara Skotlannin nummilta, Ardhub Lemmy Bee Toogood, kavereiden kesken Lemmy. Laskelmoiva, hurmaava ja älykäs mies jonka punaista rintaa koristi valkoinen L-kirjain. Hoitopoikasena täällä asui Ardhub Glenfiddich eli Angus eli Masa Pallopää. Hurmaava hölmö joka liikkui kuin rasvattu salama.
Nyt täällä huseeraa Bullgrin's Soul Animal eli Otso. Tunnetaan myös nimillä Herra Tiikerihai, Pikku-Piraija tai Piri-Ritari, riippuu päivästä ja kellonajasta mitä nimeä käytetään. Tarkkaavainen, reipas, rasavilli ja hurmaava brindle pakkaus joka on syntynyt bensaa suonissaan.

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Lelupoliisista huomenta!


Ponnari nukkui ihan tyytyväisenä uniaan ja meitsi vanha lelupoliisi oli hiukan huolissaan, kun ei Ponnarilla ollut mitään unilelua. Nappasin lelukopasta ison pehmopossun suuhuni ja vein sen nukkuvan Ponnarin kainaloon. Aamulla menin herättelemään Ponnaria lelu suusta roikkuen ja taisin kuolaisella lelulla pyyhkäistä hiukan Ponnarin naamaakin :) Herättyään Ponnari huomasi unilelunsa ja kyselikin meitsiltä että mikäs lelupoliisi se siinä tepsottaa, vahditkos että kaikilla on varmasti leluja? Lelupoliisi Unto ilmoittautuu palvelukseen!
Viime kesänä olinkin Paidannevan polliisi Minskin ranchilla, nyt lelupoliisi. Ettei vaan olisi nousujohteinen tämä ura?
Aika on mennyt ihan hujahtamalla, meitsin jälkikasvu on parin viikon päästä lähdössä maailmalle uusiin koteihinsa. Muutama pötkylä on tulossa Suomeen, on aika kiva nähdä millaisia koltiaisia pikkuisista kasvaa! Jos asiat menevät suunnitellusti, tulee yksi meitsin poika asustelemaan tuohon naapurikaupunkiin Turkuun. Jeeeee!
Harjoittelin yksi päivä taas hiukan kärsivällisyyttä. Kävelytiellä oli äiti 3 lapsen kanssa ja lapsethan saavat meitsin ihan innosta sekaisin. Ponnari istutti minut maahan ja jäimme odottelemaan että lapset menevät ohitsemme. Lasten äitiä kiinnosti kovasti meitsin koko ja rotu ja sain kuulla olevani iloisen ja kiltin näköinen heppu. Tuollaista on aina kiva kuulla. Lapsia nauratti kun häntäni vispasi nurmikkoa niin että korret vaan pölisivät :) Ihan kauniisti istuin pylly maassa ja palkaksi napsahti herkku. Nam!

1 kommentti:

Riikka kirjoitti...

Ihanaa kun osa Untsin lapsukaisista tulee suomeen :) naapurikaupungissa voitte käydä lasta moikkaamassa ja ottamassa kuvia :)
tuo kuva lelun kanssa on aikas loistava, VEIKEÄ ILME naamalla :)