Laventelilullan ensimmäinen asukas oli Bullgrin's Hint Of Respect eli Unto, Untamo Unikamelinakin tunnettu brindle bullmastiffiuros, joka oli uskomattoman kekseliäs kultakimpale ja hurmuri, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Unton jälkeen tiluksille muutti rokkistara Skotlannin nummilta, Ardhub Lemmy Bee Toogood, kavereiden kesken Lemmy. Laskelmoiva, hurmaava ja älykäs mies jonka punaista rintaa koristi valkoinen L-kirjain. Hoitopoikasena täällä asui Ardhub Glenfiddich eli Angus eli Masa Pallopää. Hurmaava hölmö joka liikkui kuin rasvattu salama.
Nyt täällä huseeraa Bullgrin's Soul Animal eli Otso. Tunnetaan myös nimillä Herra Tiikerihai, Pikku-Piraija tai Piri-Ritari, riippuu päivästä ja kellonajasta mitä nimeä käytetään. Tarkkaavainen, reipas, rasavilli ja hurmaava brindle pakkaus joka on syntynyt bensaa suonissaan.

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Venyteltävänä ja vanuteltavana

Joskos sitä taas jotain tännekin päivittäis vaikka ei kyllä ole mitään kummempaa kerrottavaa. Kesäkelit pistävät läähättämään niin, ettei oikein viitsi paljon riekkua. Kävin Ponnarin kanssa fysioterapeutilla kun meitsillä on jotain mystistä ja selittämätöntä ongelmaa. Luustossa ei ole vikaa, mitä nyt nuo risat nivelrikkoiset kyynärät mutta jostain syystä jos saan juosta vapaana tai kovasti leikkiä teuhtaan muiden koirien kanssa niin menen ihan jäykäksi jöpökäksi. Vikaan on haettu syytä aika pitkään ja kun lääkäreiltä loppui ideat ja homeopaatiltakaan ei löytynyt apua, oli aika suksia fysioterapeutille. Fyssari koitteli, käänteli ja väänteli ja esitti aika paljon kysymyksiä Lannerankani on kuulemma jotenkin jumissa ja takapään lihaksistossa on iso ero oikean ja vasemman puoliskon välillä. Fyssari epäili että olisin pienenä natiaisena lyönyt itseni tai kaatunut ja siksi olen käyttänyt lihaksia toispuolisesti. Melkein tunnin makoilin välillä puolta vaihtaen ja fyssari hiukan irrotteli jumeja ja venytteli meitsiä. Sain kehuja rauhallisesta makoilusta vaikka välillä kun fyssari osui johonkin tosi makeaan paikkaan, meinasin ampaista ylös lattialta. Onneksi Ponnari oli ihan tärppästikkelinä ja nousemiset jäivät pelkiksi yrityksiksi. Nyt pitäisi kuulemma ottaa ihan rauhallisesti, kävellä vedessä lyhyitä hetkiä ja olla pelaamatta palloa. Juhannuksen jälkeen mennään uudestaan ja katsotaan josko tuon käsittelyn jälkeen meitsille voisi jo antaa jotain jumppaohjeita että lihaksisto saadaan balanssiin ilman että menen ihan jäykkikseksi. Tiistaina kävimme Minskin luona kylässä ja kovasti etsiskelin Masaa joka paikasta mutta ei sitä Pallopäätä vaan löytynyt. Leluissa tuoksui kyllä Masa, samoin tyynyissä ja sohvassakin. Masan lelut muuten erottaa meitsin leluista helposti, Masan lelut meinaan tuoksuvat ihan kiinalaisen ravintolan riisiltä. Outoa mutta totta. Masa on sellainen mysteeri, ominaistuoksuaan myöden. Hain lelukorin tutusta paikasta ja kaivelin sieltä esille kaikki lelut ja sitkeästi koitin tyhjentää korin pohjiaan myöden. En vaan uskaltanut tunkea päätä koppaan kovin syvälle sillä kerran kun olin Minskilässä yötä ja tungin pääni koriin, jäi se pirkaleen kori päähäni kiinni.. On se nyt hiukan noloa kun pitää pyytää apua koripäänä.. Tässä on muuten jo aiemminkin täällä esillä ollut kuva tilanteesta. No, syykin tuohon kaivamiseen selvisi kun olimme jo kotimatkalla. Masa oli jemmannut korin pohjalle kokonaisen possunkorvan ja ahmattina yritin tietysti kalastaa sitä korvaa sieltä parempiin suihin. No, ehkä ensi kerralla korva antautuu :)

Ei kommentteja: