Torstaina meillä olikin kylässä meitsin kummitustäti Ope. Ope oli ollut hulluttelemassa jollain haamupäivillä ja toi visiittinsä ajaksi jääkaappiin pari ostamaansa pihviä. Tällä tiedolla ei ole muuta virkaa kuin selittää käytöstäni kun lähdimme Ponnarin kanssa ulos samalla oven avauksella kuin Ope lähti kotiin. Ope ei ole nähnyt minua vähään aikaan ja olin kuulemma kasvanut ihan hurjasti. No, enhän minä mikään pieni nassikka enää ole, korkeudessa olen hujahtanut Anguksen ohi ja painossakin. Tosin Anguksella on enemmän lihaksia, kestävyyttä ja voimaa kuin meitsillä, olen enemmän sellainen sohvaperunamainen tapaus :) Vietin sohvalla hempeän hetken kummitustädin kanssa ja tungin itseni Open syliin. Sylikoira se on 60-kiloinen mörssärikin :) Ope ja Ponnari juoruskelivat ja joivat teetä, meitsi teki kaikki temppunsa kinuakseen Opelta pöydästä herkkuja mutta Ope oli epäonnekseni tiukkana eikä herkkuja herunut :( Koska en saanut huomiotakaan tauotta, menin olohuoneen matolle, kaaduin kyljelleni ja aloin kuorsata silmät apposen auki. Miten niin muka huomionkipeä, minäkö?

Kun Open oli aika lähteä kotiin, lähdin Ponnarin kanssa samaa matkaa hiukan ulkoi- lemaan. Ope otti mukaansa jääkaa- pissa olleet piffit ja niistä lähtevä hurmaava tuoksu sekoitti meitsin ihan tyystin. Kuono kohti taivasta kiertelin Open ympärillä ja tanssahtelin outoja askelsarjoja. Koska hienoista askelkuvioista ei ollut apua ja pihvit pysyivät paketissaan, aloin aikani kuluksi loikkia tuulessa pyörivän lehden perässä. Opea nauratti pomppimiseni ja ihmetytti se, että saatuani lehden kiinni popsin lehden suihini. No, kasviksia sitä muutenkin syödään, kaipa se lehtikin siinä sivussa sulaa. Kotona olikin hyvä vetää napa täyteen lihaa plus kasvisosetta ja sitten ottaa tirsat. Masaa ei tirsattanut yhtään vaan kaveri paineli nalle suussaan pitkin kämppää, heitteli nallea ilmaan ja nappasi nallen hampaisiinsa ilmalennon jälkeen. Se on hassu patterijänis, aina tekemässä jotain. Ei mikään sohvapottu :)