Laventelilullan ensimmäinen asukas oli Bullgrin's Hint Of Respect eli Unto, Untamo Unikamelinakin tunnettu brindle bullmastiffiuros, joka oli uskomattoman kekseliäs kultakimpale ja hurmuri, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Unton jälkeen tiluksille muutti rokkistara Skotlannin nummilta, Ardhub Lemmy Bee Toogood, kavereiden kesken Lemmy. Laskelmoiva, hurmaava ja älykäs mies jonka punaista rintaa koristi valkoinen L-kirjain. Hoitopoikasena täällä asui Ardhub Glenfiddich eli Angus eli Masa Pallopää. Hurmaava hölmö joka liikkui kuin rasvattu salama.
Nyt täällä huseeraa Bullgrin's Soul Animal eli Otso. Tunnetaan myös nimillä Herra Tiikerihai, Pikku-Piraija tai Piri-Ritari, riippuu päivästä ja kellonajasta mitä nimeä käytetään. Tarkkaavainen, reipas, rasavilli ja hurmaava brindle pakkaus joka on syntynyt bensaa suonissaan.

maanantai 27. helmikuuta 2012

Viimeinen pari kaapista ulos!

Ponnari taisi vähän liian aikaisin iloita siitä että edes toinen tämän huushollin ruttunaamoista syö mukisematta mitä vaan. Meitsi meinaan pisti stopin nappuloiden syömiselle nyt. Tai oikeasti se tapahtui perjantaina. Katsoin nenä nyrpälläni nappuloita sisältävää ruokakippoa ja läksin pois. Miksi ihmeessä meitsin pitäisi vedellä napaansa kuivia nappuloita kun Masan ruoka tuoksuu niin paljon houkuttelevammalta? Suostuin syömään ruokani päivällä kun uudelleentarjoiltuun annokseen oli lisätty hiukan Masan lohta. Nam ja slurps! Liekö johtunut tuosta tuoreesta ruuasta vai mistä mutta sunnuntain olinkin paastolla. Yöllä meitsille kävi isohko vahinko ja aamulla Ponnarin noustessa ylös eteisen lattialla oli aika lammikko sitä pahemman hajuista tuotosta ja koska vatsatauti iski melkoisella rytinällä, myös seinä oli saanut osumia. Ei kuulemma paras tapa herätä uuteen aamuun.
Lauantaina ponnarin pestessä kuolajälkiä seinistä olimme taas Masan kanssa apujoukkoina. Masa varasti pesurättiä, meitsi pesuainepulloa. Jossain kohtaa kyllästyin tuohon leikkiin ja menin eteiseen kuhkaamaan omiani. Ponnarin tullessa hetken päästä eteiseen sieltä löytyi pieni kenkänäyttely kun olin ehtinyt raahaamaan Ponnarin talvikenkiä ja kumisaappaat näytille. Kumppareista esille pääsi molempien jalkojen saapas, muista talvitöppösistä toin esille vain toisen jalan kappaleen. Ajattelin auttaa kun kenkäkaapin pohja kaipasi selvästi höyrypesurin käsittelyä heti seinien jälkeen.

Sunnuntaina kiristyi pakkanen sen verran että lumihankiin ei enää uponnut, jee! Paljon mukavampaa etsiä hyviä vessapaikkoja kun jalat eivät uppoa. Ulkoilureitin varrella on yksi lumipaakku johon joku herkullinen tyttö on jättänyt sellaisen viestin että sukat pois. Olemme molemmat ruttupäät ihan hurmoksessa haistellessamme tuota viestiä ja lumisateen jäljiltä piti oikein kuopia suurimmat lumet pois tekstin päältä. Näyttää kuulemma hiukan hölmöltä kun jähmetymme paikoillemme emmekä lähtisi tuosta paikasta mihinkään. No kuka sitä hyvää lukemista malttaisi lopettaa?

2 kommenttia:

Riikka kirjoitti...

ja ilme on tyypillinen minä en ikinä koskaan ole mitään pahaa tehnyt, varsinkaan koskenut kenkiin :)

Unto kirjoitti...

Joo, puhekuplassa lukee: En mä vaan tiedä miten noi tohon joutui. En se minä ollut!