Pauketta ja murinaa

Uudenvuodenaattona kävimme kylässä Janetskin luona. Janetskilla on synttärit vuoden viimeisenä päivänä ja kävimme viemässä pari lahjaa sankarille. Ponnarin ja Janetskin juodessa kahvia saimme hiukan herkkuja ja paljon rapsutuksia, ihan parhautta.
Raketit alkoivat paukkua joskus kuuden aikoihin ja ensimmäiset pamaukset saivat meidät hiukan hämmennyksiin ja kipittämään parvekkeelta sisälle aika vauhtia. Illan mittaan paukkeeseen alkoi jo tottua mutta ulkona ollessa kun meitsi oli juuri koipi ylhäällä pissimässä ja yhtäkkiä parin metrin päässä joku sytytti liudan papatteja, ampaisi meitsi liikkeelle salamana. Angus tykkäsi paukkeesta vielä vähemmän kuin meitsi ja linnoittauduimmekin sohvalle Ponnarin kanssa ja laitoimme sälekaihtimet kiinni.
Yöllä ulkona sattui outo juttu. Olimme joskus yhden aikaa yöllä Ponnarin kanssa ulkona ja täälläpäin maailmaa ovat silloin jo katulamput sammuneet. Kuljimme kävelytiellä ihan rauhassa kunnes ihan synkronoidusti Anguksen kanssa nostimme niskakarvamme pystyyn ja aloimme murista. Ponnari oli hetken ihmeissään kunnes huomasi pusikosta tielle tulleen miekkosen. Mies oli pukeutunut pelkkään mustaan ja päässäkin oli huppu joten miehen näkyvyys ei ollut järin suuri. Jatkoimme Anguksen kanssa murinaa, seisoimme etujalat leveässä haarassa, kaikki karvamme olivat ihan pörhöllään ja tuijotimme puskista ilmestynyttä miestä. Aika nopeasti miekkonen katosi sinne puskan uumeniin takaisin. Ponnari jäi pohtimaan että mikähän hiippailija sekin mahtoi olla miehiään kun sai meidät molemmat ihan puolustuskannalle. Ainakin tuli todistetuksi että kyllä me jätkät omiamme puolustetaan.
Täällä on viikonloppuna pohdittu hämmentävän erilaisia arvioita meitsin kyynäristä. Meikäähän on kuvattu useampaan kertaan kun liikkumisen kanssa on ollut ongelmia ja luustosta ei ole selitystä löytynyt. Kyynärätkin on kuvattu 4 kertaa ja kuvia on tulkinnut 2 eri lekuria. Toinen lääkäreistä on erikoistunut ortopediaan eli luulisi että luusto ja kuvien tulkitseminen on lekurilla hallussa. Toinen lekureista sanoi, ettei ole ikinä nähnyt näin hyviä kyynäriä bullmastiffilla ja toinen oli sitä mieltä, että kyynäräni ovat loistavat. Molempien mielipide oli että kyseessä on selkeästi 0/0 kyynärät. Perjantaina kuitenkin KoiraNetiin ilmestyi Kennelliiton lausuma kyynäristäni ja Ponnari oli pudota tuolilta kun Satu soitti ja kertoi mikä oli Kennelliiton tuomio. Kennelliitossa ovat siis sitä mieltä että kyynäräni ovat 3/2 eli suomeksi melkoisen sekundat.
Ota tuosta nyt sitten selvää. Pitänee hiukan selvitellä asiaa että onko luustossa sittenkin jotain vialla ja pitääkö sille asialle tehdä jotain vai onko Kennelliitossa ollut arpajaiset kun lausuntoja on annettu. Melko villiä.