Tässä yhtenä päivänä päätin olla oma- toiminen ja kouluttaa itse itseäni. Nappasin ruoka- pöydältä naksuttimen ja vein aarteen sänkyyni pöydän alle. Jotain tein kuitenkin väärin, sillä vaikka kuinka naksutin, niin nenäni eteen ei pudonnut herkkuja. Ei herkun herkkua. Naksutinkin oli niin heikkoa tekoa että hajosi tuhannen paloiksi, vain metallilevy säilyi kokonaisena ja sen Ponnari löysikin sängystäni muiden aarteideni joukosta. Olen myös opiskellut uuden taidon ja nyt osaankin avata ovet ihan itse. Eipä tarvitse enää paljon pyydellä lupia makuuhuoneeseen mennäkseen :) Jotainhan sitä pitää keksiä aikansa kuluksi kun on yksin kotona. Ponnari juuri pohti ääneen että mitähän taitoja oikein oppisinkaan jos olisin yksin kotona enemmän kuin muutaman tunnin päivässä..
Harjoittelimme Ponnarin kanssa hiukan seisomista, sitä kun ei ole tullut pahemmin tehtyä. Seison ihan nätisti aloillani ja annan siirtää jalkoja mutta helposti vaan vetäisen ne takajalat asetellusta asennosta pois. Pää ei käänny mihinkään niin kauan kuin pään edessä on käsi ja kädessä nami. Muutaman kerran koitin loikata namikäden luo mutta sitten lopetin kun tajusin että ei sitä namia niin sieltä kädestä saa. Hissimatkat ovat oivia hetkiä harjoitella kun eipä siellä hississä paljon muutakaan tekemistä ole.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti