Maanantaina Ponnari toi töistä tullessaan meitsille herkkuja. Mustista ja Mirristä oli tarttunut mukaan pari herkullista luuta, niitä sellaisia paahdettuja tai jotain. No sellainen luu jonka sain Viiviltä ja Mildrediltä heti silloin kun tulin. Voi slurps, ahkeroin luun kimpussa monta tuntia. Mustiin ja Mirriin Ponnari oli mennyt hakemaan heijastimia tai jotain vilkkuvaloja meitsin ja Herra Rauskun pantoihin mutta sopivia ei ollut. Alkaa olla aamuisin ja iltaisin niin pimeää että olisi kyllä hyvä olla joku hohtava vimpain meissäkin kiinni.
Saattaa muuten olla että Herra Rauskukin palaa pian kotiin. Meitsillä on lääkäri ensi viikon maanantaina ja silloin selviää, tarvitaanko toinen piikki kortisonia vai hoituiko vaiva yhdellä annoksella. Muuttuu sitten tämäkin rauhaisa elo kun Rausku liittyy taas laumaan. Ja Minskilässä koittaa rauhaisat, kuolattomat sekä karvattomat ajat :) Olisihan se kiva saada painikaveri takaisin kotiin, ei olisi elo niin tylsää ja energiaakin saisi sopivasti kulutettua Rauskun kanssa peuhaamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti