Laventelilullan ensimmäinen asukas oli Bullgrin's Hint Of Respect eli Unto, Untamo Unikamelinakin tunnettu brindle bullmastiffiuros, joka oli uskomattoman kekseliäs kultakimpale ja hurmuri, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Unton jälkeen tiluksille muutti rokkistara Skotlannin nummilta, Ardhub Lemmy Bee Toogood, kavereiden kesken Lemmy. Laskelmoiva, hurmaava ja älykäs mies jonka punaista rintaa koristi valkoinen L-kirjain. Hoitopoikasena täällä asui Ardhub Glenfiddich eli Angus eli Masa Pallopää. Hurmaava hölmö joka liikkui kuin rasvattu salama.
Nyt täällä huseeraa Bullgrin's Soul Animal eli Otso. Tunnetaan myös nimillä Herra Tiikerihai, Pikku-Piraija tai Piri-Ritari, riippuu päivästä ja kellonajasta mitä nimeä käytetään. Tarkkaavainen, reipas, rasavilli ja hurmaava brindle pakkaus joka on syntynyt bensaa suonissaan.

perjantai 30. syyskuuta 2011

Naks naks nakseli naks!


Tiistaina sain kuulkaa kehuja! Meillä päin asuu nainen joka ulkoiluttaa puudelia, jolla oli Fila brasileiro ja joka oli Unton suuri fani. Törmäsimme eilen tähän samaiseen naiseen ulkona ja sain kuulla kasvaneeni ja komistuneeni ihan hurjasti sitten viime näkemän. Uskottava se kai sitten on että olen kasvanut kun kaikki niin väittävät. Ihailijani kyseli kovasti koska tällaista komistusta ollaan viemässä näyttelyyn mutta siihen Ponnarilla ei ollut vastausta. Joskos joulukuussa Helsinkiin? Parta kävi poistatuttamassa viisaudenhampaansa, kaikki miehekkäästi kerralla, ja se tarkoittaa sitä, että meitsin ei tarvitse olla yksikseen kotona ollenkaan. Sopii meitsille!
Keskiviikkona Parta alkoi hiukan naksutella meitsin kanssa, pitkästä aikaa. On tainnut naksuttelu olla tauolla siitä asti kun Herra Rausku ilmestyi kuvioihin. Kun jotenkin se toisen koiran muualle sulkeminen harjoittelun ajaksi on Ponnarille ihan liian vaativa tehtävä :) Muistin virkistykseksi aloitettiin ihan alusta eli aina kun naksahti, meitsi sai namin. Kun tätä oli tehty jonkin aikaa niin siirryttiin katsekontaktiin. Eli nami heltisi vasta kun katsoin Partaa silmiin. Tästä sitä edetään pienin askelin. Vielä en kovin pitkään jaksa katsekontaktia pitää mutta harjoittelemalla tässäkin kehitytään. Varsinkin kun palkaksi saa makkaraa. SLURPS!
Ponnarilla on ollut joku merkillinen kuvaustauko, mahtaako tuo edes tietää missä kamera pölyttyy. Sinänsä hassua että nyt on ulkona värit kauneimmillaan ja yhtä koiraa ulkoiluttaessa kuvaaminenkin jopa onnistuisi. Pitänee antaa palautetta.

2 kommenttia:

Riikka kirjoitti...

palautetta tulee täältäkin Ponnarille ! muutkin haluaa nähdä miten herra on komistunut ja kasvanut :)

Unto kirjoitti...

Palaute on otettu vastaan :) muutama kuva on viikonlopulta, vielä kun ehtis katsoa että onko yhtään sellaista jonka kehtaa julkaista.. vaikka ei meillä noi kriteerit kummoisetkaan oo :)