Laventelilullan ensimmäinen asukas oli Bullgrin's Hint Of Respect eli Unto, Untamo Unikamelinakin tunnettu brindle bullmastiffiuros, joka oli uskomattoman kekseliäs kultakimpale ja hurmuri, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Unton jälkeen tiluksille muutti rokkistara Skotlannin nummilta, Ardhub Lemmy Bee Toogood, kavereiden kesken Lemmy. Laskelmoiva, hurmaava ja älykäs mies jonka punaista rintaa koristi valkoinen L-kirjain. Hoitopoikasena täällä asui Ardhub Glenfiddich eli Angus eli Masa Pallopää. Hurmaava hölmö joka liikkui kuin rasvattu salama.
Nyt täällä huseeraa Bullgrin's Soul Animal eli Otso. Tunnetaan myös nimillä Herra Tiikerihai, Pikku-Piraija tai Piri-Ritari, riippuu päivästä ja kellonajasta mitä nimeä käytetään. Tarkkaavainen, reipas, rasavilli ja hurmaava brindle pakkaus joka on syntynyt bensaa suonissaan.

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Vieraiden viihdytystä

Sunnuntai vietettiin kotosalla vieraita viihdyttäen. Ensin kylään tuli Nakkilan Isäntä & Emäntä plus Nakkilan Isännän sisko Nina. Tässä triossa oli siis yksi ihan uusi tuttavuus. Hurmasimme Ninakin alta aikayksikön ja Angus parkkeerasi itsensä Ninan jalkoihin istumaan kun Nina kerran nätisti englanniksi pyysi. Saimme tuliaisiksi makoisia possunkorvia, voi slurps! Nautiskelimme huomiosta ja käyttäydyimme ihan herrasmiesmäisesti, mitä nyt Angus kuolasi ihmisten vaatteille : ) Nakkilan emäntä muuten bongasi meitsistä kesän ekan punkin. Punkki oli vielä aika pieni ja Parta poisti sen näpsäkästi Ninan avustuksella. Punkin löytyminen oli ihan muistutus Ponnarille ostaa vihdoin ja viimein ne yrttipannat meille molemmille.

Sitten kylään tulikin Ponnarin kaveri Inka, ihan uusi tuttavuus meille. Inka ei varsinaisesti pelkää isoja koiria, arastelee pikemminkin. Onneksi Inkkari on aikoinaan tutustunut Untoon ja tiesi siis ennalta että me ruttupäät ollaan herttaista ja lempeää väkeä. Sylikoiramaisuuskaan ei tullut yllätyksenä : ) Kiepuimme hiukan Inkkarin jaloissa ja kiipesimme syliin, motitimme myös Inkan sohvalle väliimme.

Inkan lähdettyä kotiin olikin aika hiukan ulkoilla. Pitkää reissua ei tehty, oli niin kuuma että Angus läähätti menemään kuin kovemmankin juoksemisen jälkeen ja meitsi kaitapääkin läähätti melkein tahdissa.
Sisälle tultuamme söimme ja olimme juuri menossa Anguksen kanssa pienille tirsoille kun ovisummeri pärähti soimaan. Päivän viimeinen vieras, Ville, se siellä soitteli. Ville on Parran kaveri jo ala-asteelta tai ainakin tosi pitkän ajan takaa. Ville oli puoli vuotta kiertämässä maailmaa ja tuli kertomaan Parralle hiukan kuulumisia. Ville olikin päivän kolmas ihan uusi tuttavuus, melkoinen saldo yhdelle sunnuntaille.

Ei kommentteja: