Meitsi, eli Lemmy eli Killmisteri eli Lemppu eli Lemppa Turnipsi tai riekkuapinoiden toinen puolikas on keksinyt uuden harrastuksen. Olen alkanut jahtaamaan perhosia. Aina kun bongaan perhosen jossain lähettyvillä, otan hurjan loikan ja loksautan suuni kiinni. Vielä en ole onnistunut kertaakaan mutta harjoittelu on käynnissä. Varokaa vaan perhoset, vielä minä onnistun! Lieneekö syy ahneudessa että yritän syödä kaiken tielle osuvan vai missä, sitä ei tiedä kukaan.
Angusta ei perhoset kiinnosta mutta olen onnistunut opettamaan Anguksenkin syömään kaikki tielle osuvat risut ja kävyt. Parran ja Ponnarin mielestä olisin voinut opettaa jotain hyödyllisempää mutta valkkasin kivoimman tempun opetettavaksi : )
Olen myös viime päivinä keskittynyt lelujen systemaattiseen tuhoamiseen. Joka päivä menee ainakin yksi lelu roskikseen oltuaan meitsin käsittelyssä. Ensin leikimme lelulla ihan nätisti ja kiskomme sitä eri suuntiin, sitten nappaan lelun itselleni ja järsin siihen ammottavan reiän. Ei järin fiksua mutta niin kivaa. Onneksi Unto jätti meille ison kasan leluja : ) Ainoa lelu mihin meillä ei ole lupa koskea on Unelma. Olen välillä yrittänyt hakea Unelman salavihkaa työhuoneesta mutta aina olen jäänyt kiinni ja Unelma on palautettu paikoilleen. On kai uskottava että Unelmaan ei kosketa ja keskityttävä muihin mokkuloihin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Meillä petu kans on sitä mieltä että lelut on tehty tuhottavaksi :) Pehmojen sisältö on pihalla alta aikayksikön :)
Tito leikki paljon pentuna, mutta nykyään ei ole kovin kiinnostunut leluista, kepit on paljo kivempia :)
Petu, pikkainen lelupeto :)
Lähetä kommentti