Kiirettä on pitänyt ja kuulumisten kertominen on jäänyt ihan retuperälle. Ei muuta kuin tuulta päin ja asiaan:
Lauantaina käväisin Lohjalla ihka ensimmäisessä näyttelyssäni. Nappasimme Ponnarin kanssa Janetskin ja Fergien kyytiimme ja ajelimme huisin sumuisessa ilmassa kohti Lohjaa. Innokkaana poikana yritin alkumatkan ajan kiivetä Fergien selkään ja välillä koko auto hytkyi kun yritys oli niin kova. Ei meitsi ainakaan mikään luovuttaja ole : )
Hiukan oli aikataulu pielessä ja saavuimme näyttelypaikalle 10 minuuttia ennen kehän alkua. No, ehdittiin kuitenkin : ) Olin aika ihmeissäni paikasta sekä ihmisten ja koirien määrästä. Meitsille ei kelvannut edes nakki kun katselin silmät suurina vilinää ja kuuntelin hälinää. Nopean palaverin jälkeen tehtiin päätös että Ponnarin on parempi mennä kehään meitsin kanssa, jos edes niin tuttuun ääneen reagoisin. Hyväksi esitystä ei voi sanoa, seisoin miten lie vinksallani ja juokseminen oli jotain koikkelehtimisen ja laukan väliltä. Eipä siis ihme että Rommel oli meistä urosvauvoista parempi. Arvostelussa lukee näin:
Puppy Cup 2.4.2011 Lohja
Tuomari Hilkka Salohalla
Ikäisekseen hyvin kehittynyt, tällä hetkellä hieman löysän vaikutelman antava riittävän vahvaluustoinen uros.
Oikeat kallon ja kuonon mittasuhteet. Hyvä maski, silmät ja korvat. Riittävät kulmaukset edessä ja takana. Hyvät käpälät. Vielä kovin nokinen väri. Liikkuu kovin kapeasti ja ajoittain epäpuhtaasti takaa. Ystävällinen luonne.
Olin siis luokkani 2 ja laatuarvosteluksi tuli Erittäin Hyvä. Tästä on hyvä aloittaa.
Kotiin päästyämme pistimme Fergien kanssa painiksi ja 3 tunnin riekkumisen jälkeen iski totaalinen väsymys. Otimme muutaman tunnin tirsat ja sitten lähdimmekin hakemaan Partaa töistä.
Illalla piti vielä hiukan vetää yhtä nahkaluuta kahteen eri suuntaa ja koittaa joskos luu antaisi myöden. Olimme kuin vanhasta Sidoste-sukka mainoksesta, tosin meistä kumpikaan ei ole terrieri : )
Yö sujui rauhallisesti ja Fergiekin sai nukkua. Meitsi oli normaalisti makuuhuoneessa portin takana ja Fergie koisi ruokapöydän alla olevassa sängyssä. Aamupalan ja –lenkin jälkeen olikin taas hyvä hetki pienelle riehumiselle. Jossain kohtaa aamua Ponnari ihmetteli että miksi Fergie kripsuttaa ees taas olohuoneessa ja on kovin rauhaton. Syy selvisi kun Ponnari huomasi että meitsi oli jumissa sohvan ja seinän välissä. Olin mennyt sohvan taa ja sain kierrettyä melkein koko höskän mutta sitten tuli vastaan patteri. En päässyt enää jatkamaan matkaa eikä peruutuskaan onnistunut, siinä sitä sitten oltiin. Onneksi Fergie on fiksu likka ja haki apua!
Fergien lähdettyä kotiin meitsi kaatui nukkumaan ja nukkui koko illan. Olipa kivaa kun Fergie Hattarainen oli kylässä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti