Meillä oli sovittuna Open kanssa lenkkitreffit mutta sade vesitti suunnitelmat :(
Eipä sateessa kyllä ole kiva pitkän kaavan mukaan lenkkeillä, suurin osa ajasta kun menee turkin pyristelyyn ja pään kuivaksi heiluttamiseen. Ja heti kun pääsee pois sateesta, on pakko mennä pitkin seiniä ja kiehnätä itseään kuivaksi. Seinäksi valikoituu useimmiten talon ulkoseinä, siinä kuitenkin pitää hengailla se hetki että Ponnari kaivaa avaimet taskusta ja pään päällä on sateelta suojaava katos. Täydellistä. Ulkoseinä on mukavan kröpöliäinen pinnaltaan niin siinä saa samalla pintapuolista hierontaakin. Niin ja pään yritän pyyhkiä Ponnarin housuihin :)
Meitsillä oli joskus paljon vauvempana tapana pitää kenkäesittelyitä. Raahasin kengät eteisestä olkkariin ja muualle jättäen kengät mihin sattuu. Kenkien pureskelua en kuitenkaan harrastellut, mitä nyt hiukan naarmutin jotain Ponnarin kenkää pienillä hampaillani. Nyt tuo kenkien raahaus on tehnyt paluu ohjelmistoon ja harva se päivä Ponnari löytää sängystäni jonkun jalkineen, toisinaan jopa useamman. Sängystäni löytyy joko Parran äijämäisen pieni, numeroa 48 oleva lenkkari tai Ponnarin hiukan pienempi tossu. Noissa lenkkareissa vaan on sitä jotain...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti