Oudossa asennossa näkee parhaat unet

Sunnuntaina veimme Parran kanssa Ponnarin hoidattamaan haavaa. Hoitokeikan jälkeen ajoimme Minskin luo, nappasimme flikan kyytiin ja jatkoimme matkaa Nakkilaan. Herkullinen sunnuntai, slurps! Nakkilan isäntä oli sitä mieltä, että olen aikuistunut naamastani, käytöksestä ei kyllä ollut mitään puhetta ;)
Paistattelin huomion keskipisteenä ja kummasti viihdyin parhaiten keittiössä. Nakkilan emäntä on niin höveli että lattialle putoaa kaikenlaista herkkua kun vaan tarpeeksi anovasti tuijottaa.
Kotona kävimme ulkoilemassa koko lauman voimin niin pitkän lenkin kuin näillä keleillä tarkenee ilman, että nuo ihmiset ovat ihan jääkalikoita. Hyppisivät meitsin kanssa hangessa niin pysyisivät lämpöisinä.
Nakkilan ja lenkin jälkeen maistuikin uni.

Pyörimisessä ollaan jotenkin jumissa, puolikas ympyrä menee mutta ei enempää. Taitaa olla meitsin päässä taas joku sulake palanut kun ei millään sytytä.
Tirsojen jälkeen keksin taas leikkiä temppuhyljettä. Makasin matolla selälläni ja pompottelin nahkaluuta suun ja etutassujen välissä.
Olen minä melkoinen pönttö.
Ihana, mutta pönttö.