Laventelilullan ensimmäinen asukas oli Bullgrin's Hint Of Respect eli Unto, Untamo Unikamelinakin tunnettu brindle bullmastiffiuros, joka oli uskomattoman kekseliäs kultakimpale ja hurmuri, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Unton jälkeen tiluksille muutti rokkistara Skotlannin nummilta, Ardhub Lemmy Bee Toogood, kavereiden kesken Lemmy. Laskelmoiva, hurmaava ja älykäs mies jonka punaista rintaa koristi valkoinen L-kirjain. Hoitopoikasena täällä asui Ardhub Glenfiddich eli Angus eli Masa Pallopää. Hurmaava hölmö joka liikkui kuin rasvattu salama.
Nyt täällä huseeraa Bullgrin's Soul Animal eli Otso. Tunnetaan myös nimillä Herra Tiikerihai, Pikku-Piraija tai Piri-Ritari, riippuu päivästä ja kellonajasta mitä nimeä käytetään. Tarkkaavainen, reipas, rasavilli ja hurmaava brindle pakkaus joka on syntynyt bensaa suonissaan.

tiistai 23. helmikuuta 2010

Mörökölli minut vieköön

Maanantaina olin yksin kotona kahteen eri otteeseen. Kummallakaan kerralla en askarrellut mitään, tosin keittiön tuolit on viety pois ulottuviltani, ihan vaan varmuudeksi :)
Meitsiin iski myös lattiahepuli, kiemurtelin lattialla ja leikin samalla temppuhyljettä. Temppuhylkeily on taas joku Ponnarin outo sana jolla kuvataan meitsiä selällään lattialla joku lelu tai luu suussa. Niin ja juoneen kuuluu myös suussa olevan kapineen kuopiminen etutassuilla.



Iltalenkin teinkin vaihteeksi Ponnarin kanssa ja ulkona minulla meni joku mörököllivaihde päälle. Tiedättekös niitä tötteröitä joista tulee höyryä? Sellaisia putkia jotka haarautuvat päästä kahdeksi? No, sellainen oli ihan mahdottoman pelottava maanantaina. Havaittuani höyryävän tötterön pysähdyin, sitten hiukan haukahdin ja lopuksi tein uukkarin ja lähdin ripeästi kotia kohti. Seuraava pelottava juttu oli välkkyvä valo. Yhdestä ikkunasta ihan keskeltä metsää, näkyi välkkyvä valo. Välillä huone oli pimeä, sitten taas valoisa. Mielestäni se ei ollut ihan turvallista vaan sitäkin piti hiukan säikähtää.. Voi mörökölli minua!

Ei kommentteja: