Olin kipannut lelulaatikkoni nurin, levittänyt kaikki lelut ja syönyt lelulaatikosta kaksi pyörää ihan atomeiksi. Matot olivat kaikki yhdessä pinossa välioven edessä niin, että Ponnari sai tehdä töitä päästäkseen kotiin.
Lumileikin jälkeen meitsiin iski järjetön energiapiikki ja juosta viirotin ympäri kämppää. Ponnari keräili leluja lattialta sellaiseen lelulaatikkoon jossa on säilytetty vaihtoleluja. Osa leluista siis on kaapissa ja sitten ne vaihdetaan käytössä olevien kanssa tasaisin väliajoin, ihan kuin saisi uusia leluja vaihtopäivänä :)
Kun lelut oli kerätty, sain loistavan idean!
Koska meitsillä ei ole leikkikaveria niin piti keksiä puuhaa ja rellestämistä lelujen kanssa. Hain eteisen lelulaatikosta lelun, laukkasin olohuoneeseen, heittäydyin lattialle selälleni ja pompottelin lelua etutassujen ja suuni välillä kuin mikäkin temppuhylje. Sitten kiepsahdin jaloilleni ja viskasin lelun suustani keittiöön. Kierroksen jälkeen sama rundi alusta. Ei kai sitä nyt samalla lelulla voi toista kierrosta tehdä? Kun leluja alkoi alla keittiössä jo melkoinen kasa, alkoi Ponnari viskellä leluja taas takaisin koppaan. No, minäpä luulin että se oli joku Ponnarin aloittama leikki ja aloin napsia leluja ilmasta kiinni. Saatuani lelun suuhun, juoksin tuli hännän alla työhuoneeseen, loikkasin fatboyn päälle ja jätin lelun siihen. Ja uudestaan. Ihan kuin teletapit, eikös nekin tehneet kaiken aina uudestaan ja uudestaan :)
Ponnarin jupinasta erotin sen verran, että meillä pitäisi olla pelkästään kevlarista valmistettuja tavaroita.
1 kommentti:
Sä oot Unto IHAN PÖHKÖ!! Ei voi muuta sanoa sulle kuin vuf vuff vuff vufff..hauhauhau ;O
Lähetä kommentti