Perjantaina ulkoillessa jouduimme tiukkaan ohitustilanteeseen. Vastaan tuli kapealla kävelytiellä pikkuinen räksy, jonka ohittaminen on ollut ennen kovasti hankalaa. Tämä kyseinen räksy saa itsensä sellaiseen tilaan, että kerran räksytyksen, vetämisen ja reuhtomisen lomassa kaverilta tuli oksennus. Eikä edes oksu hillinnyt kaverin riekkumista. Ponnarilla oli taskussa pilkottuja nakkeja sekä arkkiviholliseni paineilmapullo. Katselin hetken räksyttäjää ja sitten käänsin katseeni Ponnariin. Kehujen ja palkkaamisen jälkeen jatkoimme matkaa ja aina Ponnarin sanoessa jätä, katsoin pois koirasta. Räksyn ollessa kohdalla kuljin kauniisti Ponnarin polven vieressä ja nautin kehuista. Ponnari oli haljeta ylpeydestä meitsin käyttäytyessä niin hienosti. Ponnari väitti että näytin ihan siltä, kuin olisin vihellellyt tai lallatellut hiljaa mielessäni ohittaessani räksyä. Hyvä meitsi! Ohituskurssista on siis ollut apua, enää vastaantulevat koiruudet eivät pelota meitsiä ainakaan niin paljon kuin vielä hetki sitten.
Kelpaa tässä vislailla ja lallatella.
2 kommenttia:
Wautsi! Untsikka alkaa käyttäytyä gentlemanin tavoin :) Mekin hankittiin se painepullo, mutta ei olla vielä kokeiltu sitä kertaakaan.
Omalla pihalla Titon pitää välillä pullistella siihen malliin ohikulkijoille että siihen sitä vois kokeilla :)
Poikien kai aina välillä pitää hiukan pullistella, onneksi on konstit palauttaa ukkelit takaisin maan pinnalle :)
Lähetä kommentti