Nappasimme Minskin kyytiin ja ajaa hurautimme Nakkilaan syömään. Parantunut käytökseni huomattiin Nakkilassakin, en hyppinyt, pomppinut tai riekkunut ollenkaan! Kyllähän minä ihmiset pussailin koko naaman laajuisesti mutta eikös se ole tuolla muualla Euroopassa tapana ;)
Nakkilan pyrähdys oli aika pikainen, Minskin piti päästä pakkaamaan muuttolaatikoita ja Ponnarilla teki migreeni tuloaan. Kotona oltiinkin ihan hissun kissun ja annettiin Ponnarin selättää migreeni hipihiljaisuudessa, ainoa ääni taisi olla meitsin vieno ja pehmeä kuorsaus..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti