Laventelilullan ensimmäinen asukas oli Bullgrin's Hint Of Respect eli Unto, Untamo Unikamelinakin tunnettu brindle bullmastiffiuros, joka oli uskomattoman kekseliäs kultakimpale ja hurmuri, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Unton jälkeen tiluksille muutti rokkistara Skotlannin nummilta, Ardhub Lemmy Bee Toogood, kavereiden kesken Lemmy. Laskelmoiva, hurmaava ja älykäs mies jonka punaista rintaa koristi valkoinen L-kirjain. Hoitopoikasena täällä asui Ardhub Glenfiddich eli Angus eli Masa Pallopää. Hurmaava hölmö joka liikkui kuin rasvattu salama.
Nyt täällä huseeraa Bullgrin's Soul Animal eli Otso. Tunnetaan myös nimillä Herra Tiikerihai, Pikku-Piraija tai Piri-Ritari, riippuu päivästä ja kellonajasta mitä nimeä käytetään. Tarkkaavainen, reipas, rasavilli ja hurmaava brindle pakkaus joka on syntynyt bensaa suonissaan.

tiistai 18. marraskuuta 2008

Houdini-Geller combo




Eilen olin taas lääkärissä näyttämässä sitä pattia. Diagnoosina oli ihotuumori: kutaaninen histiosytooma. Ne ovat erityisesti nuorilla koirilla yleisenä esiintyviä hyvänlaatuisia ihon pyörösolukasvaimia. Patti leikataan 1.12. ja sen jälkeen joudun 10 päivää kärvistelemään kauluri kaulassa ja tikit jalassa.
Otsikko kaipaa ehkä hieman selvennystä Gellerin osalta. Minä ja Parta olimme illalla ulkona ja meille tuli pientä erimielisyyttä siitä, saanko yrittää syödä maasta epämääräisen näköistä mönjää. Parta oli sitä mieltä että ei, sitä ei syödä. Mönjä oli kuitenkin niin houkuttelevan tuoksuista että päätin laittaa hanttiin. Olen melkoinen jääräpää ja sain kuin sainkin itseni mönjän luo! Victory!
Parralle hanttiin laittaminen ja sen seuraus tekee minusta Uri Gellerin kaltaisen mestarin: Sain tempoilullani hihnan rikki. Metallinen solkihommeli, jolla hihna kiinnitetään pantaan, irtosi hihnan metallisesta vastakappaleesta ilman, että mikään osa olisi vääntynyt tai rikki. Kuva selventänee ontuvaa selitystä.




Taitoa tuokin vaatii, metallimötikkä ei nimittäin mahdu takaisin tuon rinkulan läpi. Ei sitten millään. Taidamme Parran kanssa olla liian vahvoja ja jääräpäisiä äijiä molemmat. Kun kumpikaan meistä ei antanut periksi niin metallin oli pakko. Jonkunhan pitää taipua moisissa kiistoissa.
Onneksi se en joutunut olemaan minä!

2 kommenttia:

Rouva G kirjoitti...

Hieman taitava tiikeri eikun koira. Toi yks kuva, jossa se on suu ammollaan, on hiukka liikkis. Terkut Untolle. Ja tietty Ponnarille. Miksei Parrallekin. Hyvät nickit.

Unknown kirjoitti...

Meitsi on vaan NIIN taitava ja ihana ja nätti. Vaatimatonkin vielä :)
Ponnari, Parta ja meitsi lähettää terveisiä takas, melko hupaisa nicki sullakin!