
Sitten loppuivat vapaapäivät kahdeksi päiväksi ja minun piti jäädä yksin kotiin. Kovasti tyypit asentelivat sellaista porttia rajatakseen hengailualueeni pienemmäksi ja turvallisemmaksi. Asennuksen jälkeen portin toimivuutta piti tiettykin testata käytännössä. Ponnari oli kotona ja hengailumestassa oli peti, vettä ja leluja eli periaatteessa minulla oli kaikki tarvittava. Paitsi vapaus. Ulvoin, vinguin ja haukuin hetken ja sitten TADAA! Tulin portista läpi niin että rämisi. Portti asennettiin toisella tapaa mutta ei se minua pidellyt, raamit kaulassa tulin taas ihmisten ilmoille. Ei auttanut kuin Parran ja Ponnarin keksiä suunnitelma b. Onneksi on Janetski ja Janetskilla oli kuin tilauksesta 2 vapaapäivää. Pääsin siis päivähoitoon jo tutuksi tulleeseen paikkaan, kyllä meitsin kelpaa. Hoitotätikään ei antanut porttikieltoa luokseen vaikka olenkin aika elohiiri ja taisin väsyttää Janetskin aika loppuun. Onneksi sitten tuli joulu ja Parralla oli taas 4 vapaata. Ja hoitopaikkojen määräkin lisääntyi kun tulin kaapista ulos..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti