Aattona veimme Parran kanssa Ponnarin töihin ja sitten tapasin Ponnarin äidin. Hiukan kuulkaa suu loksahti kun Parta kaivoi minut autosta ja esitteli Nynnelille. Tein hyvän ensivaikutelman, kuinkas muutenkaan ja Nynneli oli ihan myyty.
Iltapäivällä haimme Ponnarin töistä ja ajaa hurautimme Nakkilaan. Siellä meitä oli vastassa Minski, Sanni sekä Nakkilan emäntä. Melko yllättyneitä ilmeitä oli nähtävillä kun loikin pitkin eteistä tekemään tuttavuutta. Sanni piti kuria ja järjestystä yllä ja pakeni aina välillä sohvalle kun astumis yritykseni kävivät liiaksi hermoon. Sanni oli kovasti vieraanvarainen ja sain lainata vesikippoa, petiä ja leluja. Kiva likka! Jpilulahjoja en saanut koska kukaan ei tiennyt meitsistä mutta lahjojen puutteen korvasi ulkoiluseura ja seurasinkin Sannia kuin hai laivaa. Uusia ihmisiä, uusi paikka ja tyttökoira varmistivat sen, että en malttanut ottaa tirsoja ollenkaan ja kotona sitten uni maistuikin makoisalta. Aloitin yhden lahjapaketinkin avaamista aattona mutta uni voitti kesken lahjapaperin repelyn ja paketti jäi odottamaan aamua. Joulupäivänä virtaa riitti parinkin paketin availuun ja leluvarastoni täyttyi mukavasti. Nyt on joka lähtöön leluja kun meitsillä on perintöleluja Untolta, Lemmyltä ja Angukselta ja muutama ihan minullekin ostettu.Paras nukkumaanmenolelu on Angukselta peritty lammas. Sitä pitää astua joka ilta, muuten ei uni oikein tule. Kaisalta saatu pehmeä iso jalkapallo on iltahepulin vakkarilelu, sitä on hyvä retuuttaa, heitellä, jahdata ja purra. Ponnarin kaveri Sanna osti Lemmylle sellaisen nystyräisen kumipallon joka on naamioitu leijonaksi ja se kuuluu ehdottomasti lelujen kärkisijoille. Siitä saa hyvin kiinni, se pomppii ja tuntuu suussa kivalta. Meitsillä on siis leluasiat kunnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti