Se on jo joulukuu

Niin, se on jo joulukuu ja näillekin kulmille on satanut jo ensilumi. Lunta ei tullut paljoa mutta sen verran, että kaksi pölhöä bullmastiffia meni ihan sekaisin nähdessään valkoisen maan. Meitsi riehaantui ensin ja pyöri pylly maassa ympyrää. Angus aloitti samanlaisen hyrräyksen ja siinä Ponnari sitten katseli kahta pölhöä hymy huulillaan. Tämä siis tapahtui maanantaina mutta parempi pakittaa pari päivää ja kertoa kuulumiset aiemmilta päiviltä.
Meitsillä on ollut ongelmia akillesjänteen kanssa ja koska riehumista on pitänyt välttää, olen joutunut suljetuksi makkariin aina niiksi ajoiksi kun Parta tai Ponnari eivät ole kotona. Elämä makkarissa käy toisinaan tylsäksi mutta onneksi nokkela poika keksii tapoja viihdyttää itseään. Kyytiä on saanut monen monta tyynyliinaa, Ponnarin tyynystä haukkasin palasen, Parran kirjankannet menivät ihan päreiksi ja yöpöydät ovat saaneet myös oman osansa turhautumisestani. Vahingoista viisastuneen parta ja Ponnari ovat koittaneet nostaa kaiken kiinnostavan pois ulottuviltani mutta jotenkin ihmeellisesti onnistun joka päivä nakertamaan jotain minulle kuulumatonta. Ponnari keksi fiksun idean ja jätti meitsille puruluun syötäväksi mutta sekään ei oikein ollut toimiva ratkaisu. Ilman valvovia silmiä söin luun tietysti sängyssä ja Ponnarin mennessä nukkumaan koko lakana oli täynnä pieniä puruluun hitusia jotka olivat kuivuneet lakanaan tiukasti kiinni.
Angus taas on edelleen ihastunut sukkiin ja jos silmä välttää hetkeksikään ja tyyppi pääsee kylpyhuoneeseen, niin siellähän se Angusti tonkii pyykkikorista sukkia ja salakuljettaa ne poskissaan sohvalle. Vessapaperirullat ovat toinen Anguksen intohimo, niitä pitää käydä pöllimässä aina kun tarjoutuu tilaisuus. Aamuisin Ponnari kuhkaa juttujaan ja jättää pikkuvessan oven usein auki lähtiessään sieltä ja silloin on Anguksen hupihetki. Työhuoneen oven kanssa käy samoin ja sieltä Herra Rausku pöllii Parran sukat sillä välin kun Ponnari hakee kaapista vaatteita. Ei käy aamut tylsiksi ei : )