Angus on kyllä sellainen sokeritassu että välillä on naurussa pitelemistä. Nyt kun on aamuisin ollut aika märkää, niin on kuulkaas aika amerikantemppu saada Angus tekemän asiansa ulos. Herra sokeritassu kun ei millään halua kävellä märällä nurmikolla vaan herra tepastelee mahdollisimman keskellä kävelytietä. Yhtenäkin aamuna Angus seurasi kiltisti kyllä Ponnaria aamulenkillä mutta asioiden teosta ei puhettakaan. Onneksi kaverilla on hyvä pidätyskyky :)
Yhteiselo on sujunut hämmästyttävän kitkattomasti ja olemme jopa uskoneet kun meitä on kielletty leikkimästä. Välillä tietysti on pakko uhmata kieltoja ja pistää ranttaliksi mutta siinä käy salaman niin, että toinen meistä joutuu jäähylle. Ne ajat kun olemme Anguksen kanssa kaksin kotona, vietämme eri huoneissa. Meitsi on makkarissa koska Angus ei osaa ovia mutta minäpäs osaan. Porttia ei kuulemma kannattanut virittää kun senhän minä rusikoin jo pentuna pois paikoiltaan. Muutama viikko tässä on vielä kärvisteltävä rauhallisesti, toivottavasti tämän kortisonin ja lepokuurin jälkeen meitsi olisi taas kunnossa ja vapaa hiukan telmimään.
Ponnari ilmoitti meitsin ja Anguksen muuten joulukuun Voittajaan. Toivottavasti jalka on kunnossa ja joku haluaisi esittää meidät tuolla, Ponnari kun ei edelleenkään halua kehään mennä. Paitsi jos on ihan pakko. Pitäisiköhän sitä alkaa hiukan harjoittelemaan sitä esiintymistä jo vähitellen?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Pikaista paranemista, toivottavasti pääsette voittajaan !
Toivotaan toivotaan. Vaikka Lemmy nyt on niin keskenkasvuinen ettei sillä ole saumaa sijoittua mutta kokemuksen takia sinne ollaan menossa :)
Lähetä kommentti