Tiistaina kun Ponnari tuli kotiin niin lähdimme ulkoilemaan. Jäimme katselemaan vapaapalokuntalaisia jotka harjoittelivat hiekkakentällä letkujen rullaamista. Melkoisella vauhdilla ne sammutusletkut keriytyivät siisteiksi paketeiksi. Taitavia tyyppejä. Jäimme pitämään keppistudiota nurmikolle Ponnarin kaivaessa Furminatorin esiin. Alkaa kuulemma irtokarvojen määrä vähentyä, sitä ollaan ihan pian kesävaatteissa : )
Iltapäiväulkoilun jälkeinen leikkituokio kallistui showpainin puolelle ja Ponnari miettikin uskaltautuuko ollenkaan katsomaan metelöinnin aiheuttajia. Yksi verhoista sai taas kyytiä, samoin iso rahi. Metallikaappi oli ihan vinksallaan ja tv-tasosta lasiset liukuovet missä sattui. Mikään ei kuitenkaan hajonnut, ei kumpikaan painija tai mikään huonekalu. Minskihän suunnitteli meille painipuvutkin pääsiäisenä, molemmille kuulemma kiltti päälle ja painikehään : ) Ponnari rauhoitti riehakkaan tilanteen ensin komentamalla ja sitten antamalla meille molemmille oman puruluun. Ihan hyvä idea mutta siten piti alkaa kisailla siitä kaverin luusta..
Millään ei voi uskoa että luut ovat ihan identtiset vaan aina se kaverin järsimä luu kiinnostaa enemmän kuin oma. Ei oo kuulkaa helppoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti