Laventelilullan ensimmäinen asukas oli Bullgrin's Hint Of Respect eli Unto, Untamo Unikamelinakin tunnettu brindle bullmastiffiuros, joka oli uskomattoman kekseliäs kultakimpale ja hurmuri, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Unton jälkeen tiluksille muutti rokkistara Skotlannin nummilta, Ardhub Lemmy Bee Toogood, kavereiden kesken Lemmy. Laskelmoiva, hurmaava ja älykäs mies jonka punaista rintaa koristi valkoinen L-kirjain. Hoitopoikasena täällä asui Ardhub Glenfiddich eli Angus eli Masa Pallopää. Hurmaava hölmö joka liikkui kuin rasvattu salama.
Nyt täällä huseeraa Bullgrin's Soul Animal eli Otso. Tunnetaan myös nimillä Herra Tiikerihai, Pikku-Piraija tai Piri-Ritari, riippuu päivästä ja kellonajasta mitä nimeä käytetään. Tarkkaavainen, reipas, rasavilli ja hurmaava brindle pakkaus joka on syntynyt bensaa suonissaan.

perjantai 6. toukokuuta 2011

Melukylän mukulat

Melukylässä meno vaan paranee kun me riekkuapinoiksi ristityt laitamme tuulemaan…
Keskiviikkona Ponnarin tullessa kotiin samalla oven avauksella tuli myös mukava bonus, Janetski. Otimme tavoillemme uskollisina Janetskin vastaan pienellä pyörimisellä ja Angus ehkä hiukan isommalla pyörinnällä : ) Kun Janetski sai itsensä tällättyä sohvalle niin loikkasimme molemmat Janetskin syliin. Aika ahdasta mutta ah niin mukavaa! Hetkisen päästä alkoi eteisestä kuulua remmien kolinaa ja suuntasimme ulos. Pienen asiointihetken jälkeen lähdimme autolle ja pakkauduimme kaikki kyytiin. Päädyimme Kaarinan Koiraharrastajien kentälle tutustumaan yhdistyksen toimintaan ja harrastemahdollisuuksiin. Jäimme Anguksen kanssa odottelemaan autoon kun tytöt lähtivät katselemaan paikkoja ottamaan selvää asioista. Makoilimme autossa torkkumassa kun kaksi sateessa uitettua tyttöä palasi autoon ja sitten se auto taas lähtikin liikkeelle. Kävi ilmi että harrastusmahdollisuudet oli rajattu palveluskoiraroduille eikä tällaisilla ruttuskaisilla ollut sinne paljon asiaa. Pitää etsiä joku toinen mesta : )
Illalla pidimme Parralle seuraa sohvalla ja katsoimme jääkiekkoa. Ponnaria nauratti kolmen äijän rivi sohvalla, kaikilla katse liimattuna televisioon. On se mielenkiintoista.

Torstaina laitettiin taas paikkoja hiukan hulleros bulleros. Saimme taas verhon irti nipsuistaan, ruokapöydän siirtymään paikaltaan noin metrin ja sohvapöytä löytyi ruokapöydän alta. Raivasimme keskilattialle hiukan lisää tilaa painimatseja varten mutta Ponnari oli asiasta toista mieltä. Ihmeellinen vastarannan kiiski ja muutosvastainen tapaus.
Kävimme torstaina hiukan metsäilemässä ja jättämässä taas linnuille pehmikkeitä pesiin. Alkaa onneksi hiukan laantua tuo karvanlähtö, saisi vaikka loppua kokonaan. Aluksi järsimme keppejä ihan rauhassa Ponnarin viuhuttaessa furminaattoria mutta sitten innostuimme pistämään painiksi. Aikamoinen ryske kävi kun pingoimme toisiamme pakoon, kierimme maassa ja teimme muutkin repertuaariin kuuluvat kevätjuhlaliikkeet. Siinä ei paljon enää furminointi onnistunut : )
Melukylä kuittaa ja painuu parvekkeelle vahtimaan naapurustoa.

Ei kommentteja: