Riekkuapinat on meidän uusin lempinimi :)

Torstaina Open piti tulla meille kylään ja kävelyseuraksi mutta treffit piti perua kun Ponnarilla oli päivät hiukan sekaisin. Torstaina ei ihmeitä tapahtunut, furminointia, ruokailua, ulkoilua ja riekuntaa. Muutama tunti menee joka päivä painien ja muuten vaan riekkuen, yöt onneksi on meidänkin mielestä nukkumista varten. Tosin olemme Anguksen kanssa molemmat enemmän aktiivisia illalla ja usein yritämmekin iltalenkillä painia. Tosin hihnat tuppaavat sotkeentumaan toisiinsa ja välillä meitsillä on jalat niin sotkussa hihnoissa että ei voi kuin kaatua maahan kuin lassottu vasikka. Hihnapaini on kyllä kiellettyä mutta pitäähän sitä välillä hiukan sääntöjä rikkoa tai ainakin yrittää :)
Ai niin, ne kilpikonnan jalat. Meitsillä oli pari päivää pääsiäisenä koko ajan kamala jano ja juomisen seurauksena tietty pissattikin ihan taukoamatta. Parta ja Ponnari pohtivat että mikäs mahtaa olla vikana ja pitääkö lähteä lääkärille kun olin hiukan turvoksissakin. No, ei tarvittu onneksi lääkäriä ja tajusin oksentaa ne kilpparin jalat ulos sisukaluistani. Heti helpotti jano ja turvotuskin katosi. Pitäisi ilmeisesti hiukan miettiä mitä suuhunsa laittaa. Tästä selvittiin onneksi pelkällä säikähdyksellä.