Kuva on sunnuntain koirapuistotreffeiltä Jymyn ja Jekun kanssa. Päättäväinen ilme ja korvatkin juoksuaskelista pystyssä :)Koiranpennun elämä on kuulkaas kiireistä ja täynnä tapahtumia. Parralla oli tiistaikin vielä vapaa eli hengailimme kotosalla äijien kesken Ponnarin tehdessä töitä.
Ponnarin kotiuduttua tuli tiistain kyläilijät, Sdu ja Anne. Sain ison pussillisen erilaisia herkkuja ja lattialle laitettavan karvataljan. Taljoja oli oikeastaan kaksi enkä ole ihan varma olivatko ne sittenkään minulle, sillä ne oli kuulemma hankittu ennen kuin minusta oli vielä edes mitään tietoa. Taljoihin liittyy sellainen selitys, että joka perheessä pitää olla karvoja ja kun Unton jälkeen täällä ei ollut vakituista karvastajaa ennen meitsiä, niin Anne ja Sdu olivat ostaneet meille ne taljat. Hauska idea ja niinhän se on, karvaton koti on jotenkin vaillinainen :)
Lellivauvana rötköttelin Annen sylissä ja nautin huomion keskipisteenä olostani ihan täysillä, koiran elämä ei ole lainkaan hassumpaa.. Saatan kuulemma päästä treffeille Annen ja Sdun koiratyttöjen, Tytin & Veeran kanssa vielä joskus. Sitä odotellessa..
Välillä oli pakko ottaa tirsat pöydän alla, vaikka se ei olekaan kovin kohteliasta kun on vieraita. Nukuin vaan sen verran, että jaksoin taas telmiä Annen kanssa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti