maanantai 27. syyskuuta 2010
Sinne humpsahti viikonloppu
Perjantaina kotiin tuli kröhivä ja nuhainen Ponnari, mälsää. Ulkoilut menivät koko viikonlopun osalta siis tosi rauhallisesti mutta eipä meillä kiire onneksi ollutkaan. Lauantaina kun tulimme päivälenkiltä, haistoin ilmassa tuttuja hajuja jo alaovella. Kuljin kuono korkealla ja etujalkani nousivat korkealle, ihan kuin olisin ollut sellainen tosi koulutettu poni. Hississä hajut tiivistyivät ja olin ihan täpinöissäni, en olisi millään malttanut odottaa että pääsemme kotikerrokseen. Ennen kuin pääsin sisälle, Ponnari laittoi minut istumaan ja käski vielä olla paikallaankin. Istuin häntä vispaten ja joka lihas jännittyneenä, valmiina ampaisemaan sisälle heti kun lupa heltiäisi. Ruopaisin liikkeelle ja painuin etsimään kyläilijöitä. Ensin bongasin Janetskin ja sitten löysin Villen. Ville riehui kanssani juoksemalla pari kierrosta ja sitten pääsinkin jo tervehtimään hiukan rauhallisemmin. Jossain kohtaa tajusin että Partakin on varmasti tullut töistä ja rynnistin etsimään ukkelia. Sieltä se löytyi, parvekkeelta. Hyppäsin Parran viereen sohvalle ja haistelin parran ja naaman läpi, sitten alkoi kirputus. Perussettiä siis. Ilta oli lämmin joten tyypit hengailivat parvekkeella ja ryökäleet istuivat meitsin kyttäystuoliin. Olin ihan koditon kun apukyttärin tuolikin oli käytössä ja niinpä jouduin tyytymään lattiaan. Onneksi rapsutukset korvasivat kyttäyspaikan menetyksen :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
toivottavasti ponnarin flunssa on jo mennyt ohi, täällä köhitään edelleen :(
Lähetä kommentti