No men då, näyttäisi siltä että suosikkipäiväni on sunnuntai.
Sunnuntaina minua kävi katsomassa tyttö-Kaitsu. En ole nähnyt Kaitsua aikoihin ja riemullani ei ollutkaan sunnuntaina rajoja! Sain tuliaisiksi häränhäntiä mutta en malttanut syödä niitä Kaitsun ollessa meillä, keskityin mieluummin rapsutuksiin. Kaitsu makoili kanssani pöydän alla, antoi meitsin tunkea syliin, nojailla jalkoihin, pestä korvat ja pussailla. Ihan täydellistä. Taisin saada lisänimen pusumaatti ja täytyy sanoa, että ihan ansaitusti :)
Välillä oli pakko lepäillä ja viilennellä tunteita parvekkeella mutta kun Kaitsu puhui minusta, tahditin juttua paukuttamalla häntää lattiaan :)
Kävimme saattamassa Kaitsun linja-autolle ja ihan suruissani jäin tuijottamaan loittonevaa bussia. Miksi ihmisten pitää aina lähteä kotiin?
Huoh!
Kaihoisien jäähyväisten jälkeen menimme happihypylle metsään ja siitähän mieli virkistyi. Kotona huitaisin ruuat nassuun ja sitten maltoin käydä Kaitsun tuoman hännän kimppuun. On se häntä vaan maukasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti