Maanantaina olin Parran ja Ponnarin kanssa parin tunnin lenkillä ihan uusilla kulmilla. Uusi paikka saa meitsin aika usein unohtamaan kauniin hihnakäyttäytymisen ja alkuosa kävelystä menikin vähän väliä pysähdellen. Meitsi ei pääse meinaan eteenpäin jos hihna on kireällä. Tuo perussääntö vaan katoaa mielestä kun vastaan tulee ihan uusi hajumaailma. Saimme niskaamme hurjan räntäsateen, taivaalta putoili jalkarätin kokoisia hiutaleita. No ainakin melkein...
Reipas kävely teki hyvää mutta suihku sen jälkeen koetteli kärsivällisyyttä. Päätin kadota paikalta ennen kuivausta ja Ponnari jäi kylppäriin seisomaan ihan hoo moilasena meitsin kirmatessa olkkariin. Parta palautti vettä tippuvan meitsin kuitenkin kuivaukseen alta aikayksikön. Tylsää, olisihan se turkki itsestäänkin kuivunut. Tai olisin voinut kieriskellä sohvalla itseni kuivaksi. Mutta ei, pyyheliina on muka parempi.
Pöh!
Lenkin jälkeen söin nappuloita ja maustamatonta jugurttia. Ihan hyvä mutta Ponnari unohti valkosipulin ja osa ruuasta oli pakko jättää. Terveisiä sinne keittiöön että ei nuukailla niiden mausteiden kanssa :)
2 kommenttia:
Kyllä sitä mausteita pitää olla :D
Meilläki huomattii ett suihku ja etenki kuivaaminen on tosi ikävää hommaa ja neiti oppiki avaa kylppärin oven ja juoksi sohvalle kuivaamaan itseään :(
Me ollaankin Tarpan kanssa NIIN kekseliäitä, meitä ei ovet pitele :)
Lähetä kommentti