Ponnari pötköttelee edelleenkin sairaalassa ja me pojat ootellaan kotona. Viime viikon keskiviikkona Ponnari lähti lääkäriin ja sanoi meitsille: Odota. Mietin vaan että kauanko tässä pitää odotella kun yleensä odotus on ollut vaan työpäivän mittainen.. Saattaa olla, että kun Ponnari joskus kotiutuu, niin koitan tuota samaa odotuttamista ja tervehdin Ponnaria 10 päivän kuluttua..
Paitsi että en malta, pussaan Ponnarin ihan pyörryksiin heti!
Onneksi Minski on ollut meitsin seurana kun Parran työpäivä on venynyt yli 12 tuntiseksi. Tänäänkin pääsen Minskilään, Partaa nakkaa minut Minskille mennessään töihin ja noukkii mukaansa töiden jälkeen. Luvassa siis autoilua, pitkä lenkki Minskin kanssa, paljon rapsutuksia ja jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, muutama herkkukin on luvassa.
Askartelujen suhteen on ollut hiljaista, tein lumisadetta talouspaperirullasta ja opiskelin pureskelutekniikalla naksutinkirjaa, siinä kaikki.
Nyt vielä pienet tirsat ennen Minskilään lähtöä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Parane Pian Ponnari <3
Lähetä kommentti