Keskiviikkona tehtiin aamulenkki pidemmän kaavan mukaan kuin normaalisti. Olimme Ponnarin kanssa metsässä, puut suojaavat hiukan tuolta purevalta merituulelta. Luminen metsä on siitä kiva, ettei jumiudu kulkemaan niitä tavallisia polkuja, polut kun ovat piilossa lumen alla. Kuljeskelimme kinoksissa kaatuneita puita ylitellen ja matalia oksia alitellen, jotkut ketterämmin kuin eräät :) Metsässä oli niin paljon luettavia uutisia, että Ponnarin piti välillä muistuttaa minua liikkumaan. Kuljin nenä maassa enkä paljon kuullut tai nähnyt mitään. En sentään törmäillyt puihin.. Kotiin päästyämme linnoittauduin sohvalle Ponnarin jalkoihin ja otin päiväunet.
Harjoittelimme lisää naksutinjuttuja, lähinnä kertasimme helpot ja jatkoimme hiirimatolle astumista. Hiirimatto alkaa olla hallussa, seuraavaksi minun pitäisi tajuta koskea kuonollani seinään kiinnitettyä tarralappua.
Kun Parta tuli kotiin töistä, harjoittelimme lisää hiirimattoilua. Parralla oli käytössä paljon paremmat herkut kuin Ponnarilla ja jotenkin se näkyi myös tuloksissa. Kannattaisi Ponnarinkin käyttää seuraavaksi nakkeja :)
Heippa huomiseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti