Huh että on kylmä!
Lenkillä saa kävellä melkoista haipakkaa, muuten alkaa kyllä tassuja paleltaa. Hyviä hajuja pitää kylmästä huolimatta jäädä nuuhkuttamaan, siinä kohtaa ei paljon kylmä haittaa:)
Jatkoimme naksutusta, olemme edelleen jumissa siinä hiirimatossa. Nyt tosin siinä kohdassa, missä minun pitäisi tajuta mennä 5 metrin päässä sijaitsevalle hiirimatolle ilman, että Parta tai Ponnari ovat maton lähettyvillä. Eiköhän tästäkin selvitä. Ponnari on aamuisin ennen töihin lähtöään järjestänyt minulle aarrejahdin. Istun nätisti eteisessä odottamassa, kun Ponnari piilottelee nameja ympäriinsä. Ampaisen liikkeelle vasta, kun kuulen sanan etsi. Sitten meitsiä viedään! Nopeastihan namit löytyvät, ihan sama onko piilo maton vai lelun alla, meitsi etsii ihan salamana kaikki syötävät. Ahne mikä ahne!
Illalla olin Ponnarin apumiehenä imuroinnissa. Menin makaamaan koko ajan imurin eteen, sotkeuduin imurin johtoon, istuin ja tuijotin siivouksen jälkeä kuin korppikotkaa etsittävä Ressu.
Ponnari väitti kaipaavansa aikaa jolloin pelkäsin imuria ja pysyttelin poissa jaloista siivouksen aikana :)