Heureka!

Tat-ta-da-daa-da-daa!
Fanfaarit soimaan ja konfetit ilmaan, pääni päällä oleva lamppu syttyi viimein ja ratkaisin hiirimaton mysteerin. Nyt ymmärrän vihdoin, että minun on tarkoitus astua lattialla olevalle hiirimatolle. Oivallus suorastaan paistoi silmistäni. Ponnari seisoskeli keittiössä ja ensin tarjosin kaikki repertuaarini temput Ponnarille, mutta namia ei vaan tippunut. Sitten huomasin lattialla olevan hiirimaton ja kuopaisin sitä tassullani. Ta-daa, heti tipahti nami. Koitin toisenkin kerran samaa juttua ja taas sain namin. Se oli sitten siinä. Sain huisisti kehuja ja rapsutuksia sekä Parralta että Ponnarilta ja kuulin monta kertaa olevani fiksu ukkeli. Jeij!
Saamme siis tarttua naksutintempuissa seuraavaan haasteeseen, post-it lapun koskemiseen kuonolla. Montakohan viikkoa siihen menee..
Tapahtumat on vähissä, en ole askarrellut mitää omiani, mitä nyt sohvan istuintyynyistä tein majan yksi päivä : ) Muuten päivät menevät ulkoillessa, syödessä, nukkuessa ja hiukan aarteita aamuisin jahdatessa. Ulkoilukelit suosivat edelleen, maassa on lunta ja mittarikaan ei näytä kuin 5 pakkasastetta. Ulkona tarkenee siis pitempiäkin lenkkejä : )