Laventelilullan ensimmäinen asukas oli Bullgrin's Hint Of Respect eli Unto, Untamo Unikamelinakin tunnettu brindle bullmastiffiuros, joka oli uskomattoman kekseliäs kultakimpale ja hurmuri, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Unton jälkeen tiluksille muutti rokkistara Skotlannin nummilta, Ardhub Lemmy Bee Toogood, kavereiden kesken Lemmy. Laskelmoiva, hurmaava ja älykäs mies jonka punaista rintaa koristi valkoinen L-kirjain. Hoitopoikasena täällä asui Ardhub Glenfiddich eli Angus eli Masa Pallopää. Hurmaava hölmö joka liikkui kuin rasvattu salama.
Nyt täällä huseeraa Bullgrin's Soul Animal eli Otso. Tunnetaan myös nimillä Herra Tiikerihai, Pikku-Piraija tai Piri-Ritari, riippuu päivästä ja kellonajasta mitä nimeä käytetään. Tarkkaavainen, reipas, rasavilli ja hurmaava brindle pakkaus joka on syntynyt bensaa suonissaan.

maanantai 14. joulukuuta 2009

Raportti viikonlopusta

Lauantaina Nakkilan isäntä tuli noukkimaan minut ja Ponnarin kyytiin, Parta jäi kotiin potemaan tautiaan. Ajaa huristelimme Helsinkiin päin ja pysähdyimme Lohjalle aamukahville ja ulkoilemaan. Lohjalla oli lunta maassa, siitäkös sitä iloa riitti. Kun asiat oli hoidettu, sain hetken leikkiä puskutraktoria lumessa. Sain leikeilläni muutaman ihmisen suut kääntymään hymyyn, päivän hyvä työ hoitui siinä. Olimme menossa Ponnarin kanssa takaisin autolle kun yksi pariskunta pysäytti meidät. Tyypit halusivat tehdä tuttavuutta kanssani ja sehän sopi! Sain rapsutuksia ja kovasti kehuja. Olin kuulemma ihana ja eloisa poika. Tyypeillä itsellään oli 2 Bullmastiffia kotona, hyvä maku parivaljakolla. Matka jatkui sutjakkaasti aina Hartwall areenalle saakka, sitten alkoi odottelu. Ruuhka oli ihan järjetön, jono ei edennyt juuri lainkaan ja etenimme tunnissa max 100 metriä. Kello alkoi olla jo melko paljon ja näytti pahasti siltä, että emme ehdi kehään ajoissa. Hyppäsimme Ponnarin kanssa ulos autosta ja lähdimme Messukeskukseen kävellen. Aika haastavaa kulkea meitsin kanssa 30 cm leveällä reunalla kun vieressä on 3 kaistallista autoja.. Hyppelimme tien yli ja pääsimme kuin pääsimmekin messukeskukseen. Satu juoksi tuomaan meille numerolapun ja luovimme hurjassa tungoksessa kehän 58 liepeille. Emme olleet perillä hetkeäkään liian aikaisin, kehän alkuun oli 11 minuuttia aikaa ;)
Meitsi meni häkkiin rauhoittumaan ja odottamaan Viiviä. Viivi oli luvannut esittää meitsin ja sehän sopi, Seinäjoellakin yhteistyö sujui saumattomasti. Ja niin sujui nytkin. Olin ERInomainen ja junioreiden 2. Ei hassumpi sijoitus! Komistuskoira Patton räjäytti potin ollen ROP ja ryhmäkehässä 8 parhaan joukossa. Ihan superisti onnea Pattonille ja Sarille, te olette ihan huippuja! Ja tietysti onnea myös Sadulle, Bullgrin’s jengin mummille! Muutama kommelluskin päivään mahtui, yksi koira käytti häkkiäni vessanaan ja nosti komeasti jalkaa häkin kulmaa vasten, norjalaiset tyhjensivät vesikuppinsa häkkini taakse niin, että vesi valui suoraan häkkiin. Saivat muuten napakkaa palautetta :) Kun Satu ja Saimi olivat kehässä, venäläiset motittivat kaksikon nurkkaan niin, ettei Saimia pystynyt esittämään. Paskiaiset. Niin ja häkistäni hajosi vetoketju. Vetoketju taisikin olla ainoa paikka, josta häkkiä ei ole vielä korjattu :)
Kun näytelmät oli näytelty, Nakkilan isäntä vei meidät hotellille hiukan lataamaan akkuja. Kupillinen ruokaa ja vettä, sitten painuinkin tirsoille. Alkuillasta kävimme Koffin puistossa ulkoilemassa ja sitten Ponnari lähtikin treffaamaan Herrasmiestä vanhempineen. Ihan hyvä että sain koisia rauhassa, päivä oli aika rankka.
Yön vietin poikkeuksellisesti sängyssä, kotona sellainen ei todellakaan ole sallittua. Aamulenkki Koffin puistossa kuudelta oli vauhdikas, kirmailin vapaana kun missään ei näkynyt ristin sieluakaan. Lenkin jälkeen olikin aika lähteä taas kohti Messukeskusta ja Pohjoismaiden voittaja näyttelyä.
Sunnuntaina olimme paikalla jo hyvissä ajoin ja vähemmän stressaantuneina kuin lauantaina. Viivi esitti meitsin myös sunnuntaina ja tiimimme toimi saumattomasti. Taivuin Viivin käsissä kuin sula vaha ja esiinnyin ihan järjettömän hienosti. Tein sunnuntaina Pattonit ja räjäytin koko potin. Ensin voitin muut junioriurokset ollen Pohjoismaiden juniorivoittaja, sitten voitin muutkin urokset ja meitsistä tuli Pohjoismaiden voittaja. Rodun parhaaksikin ylsin, ihan mieletön päivä!
Olimme Viivin kanssa sellainen parivaljakko että Ponnari ei tiennyt miten päin olla kun oli NIIN ylpeä ja onnellinen. Ryhmäkehässä en enää sijoittunut mutta jännä oli sekin kokemus. Syystä taikka toisesta kun ryhmäkehässä tuomari oli meitsin kohdalla, niin päästin suustani miehekkään sarjan haukahduksia. Minulla taisi olla jotain asiaa.. Oli kuulkaas tällainen keskenkasvuinen melkoisen poikki pitkästä päivästä.
Ihan järjettömästi kiitoksia huippuakin huipumalle händlerille, Viivi rock’s!
Kiitoksia myös Sadulle jonka kanssa Ponnari sai hoidettua meitsin vaateasiat kuntoon, nyt saa talvi tulla kun kaapissa on uusi miehekäs mantteli. Viikonloppu oli ihan huippu ja Bullgrinsin jengi voitokas.
Kuvia ilmestyy jos jostain niitä saadaan, meillä on koko viikonlopusta 4 kuvaa ja ne on tässä:

11 kommenttia:

Viivi kirjoitti...

Tuhannet kiitokset teille, että sain jälleen nauttia Unton kanssa kehässä pyörimisestä! Mun suosikki keräsi potin kotiin ja mikäs sen makeampaa! Tuhannesti onnea vielä kerran!!

Minski kirjoitti...

Onnea pojalle ja muillekin! Se ON mun pupuliini. Munkin tarttee kohta tekaista pupuliinille joku foliokruunu niinku yks toinen fanikin teki... :) Lot of respect!!

Riikka kirjoitti...

Taisi voitto herkistää handlerinkin ihan tosissaan :) Hienoa Unto ja Viivi !!! Onnittelut vielä kerran. Ja Tito kiittää cacibista jota Unto ei voinut nuoren iän takia ottaa :) 2. oli jo kansainvälinen valio joten se siirtyy meille !!!

Unknown kirjoitti...

WAUTSI Unto!
Täällä "naapurissa" ollaan niin ylpeitä susta :)

Jenna kirjoitti...

Isot Onnittelut Untolle ja kotiväelle menestyksestä ja uusista titteleistä!! :)

Viivi kirjoitti...

Riikka: Joo monet jo osaa odottaakin milloin mun alahuuli rupee väpättämään, kun isompaa menestystä on tiedossa. Nyt oli eka kerta kun itku tirahti ilman että oli edes oma koira kyseessä :)

Unknown kirjoitti...

Kiitos kaunis kaikille onnitteluista, täällä ollaan vieläkin ihan pölmästyneitä viikonlopun jäljiltä. Bullgrinsin jengissä kelpaa hengailla :) Viikonlopusta kaikki kunnia Sadulle ja Viiville. Untolle paras juttu taisi olla herkut sunnuntaina ja se, että pääsi kotiin nukkumaan. Oli kaveri aika sekaisin ja väsynyt moisesta pyörityksestä.

Unknown kirjoitti...

Sydämelliset onnittelut Untolle ja henkilökunnalle myös meiltä! Kyllä sinä Unto olet aika pakkaus... :)

T. Sari, Sisko ja Hertta

Unknown kirjoitti...

No enkös vaan olekin :)
Hepsankeikalle satatoista pusua, Hertta on ihana! Ja Sari ja Siskokin tietty

Unknown kirjoitti...

SUPERONNITTELUT hienosta suorituksesta PMV:ssä!!
Sanna, Mikko & Team Remarkabull

Rea kirjoitti...

Suuronnittelut vielä tätäkin kautta!
Untsikka on aikas pakkaus <3