
Otsikoin sanoilla juostiin lauantaina. Juoksin Ponnarin vierellä kuin unelma. en loikkinut enkä yrittänyt tarttua housunlahkeisiin. Juosta jolkottelin kuin olisin aina osannut. Juoksin hiekalla, kävelytiellä ja pellolla, ei pitäisi siis alustalla olla vaikutusta nätisti askeltamiseen. Lauantaisen suorituksen kun toistan tulevan lauantain näyttelyssä, niin ei tarvitse tuomarin sanoa, että laitan ihan lekkeriksi.

Lauantaina Ponnarin siivotessa huomasin tv:n vieressä olevan mini-meitsin. Patsas on ollut meillä tammikuusta lähtien, Ponnari sai pronssisen Bullmastiffin synttärilahjaksi Nynneliltä, mutta nyt vasta kiinnitin siihen huomiota. Nuuskin kurttunaamaa ja pitihän sitä nyt vähän nuolaistakin. Ponnarin mielestä näytti kyllä siltä, että kaappaan patsaan pään suuhuni : )
Illalla ulkoilimme kolmen koplassa ja näytin Parrallekin mallikasta juoksua. Kehuja ropisi ja astelinkin loppumatkan ihan rehvastellen : )
2 kommenttia:
Hieno patsas!!
Mä repeän..Unto ja Unton Minimii....
Lähetä kommentti