Ponnari lauloi minulle uutta laulua tiistaina:
Untsikka on komea, ihana kuin simpukka. Unton sisällä ei kasva helmi, siellä asuu pieni kelmi.
Kelpaa minulle, vaikken tiedä miten simpukka on ihana..
Ulkoilu Ponnarin kanssa meni kuonopantaan totutellessa ja keinoja pannasta vapautumiseen kokeillessa. Kaipa tähän tottuu, ovat ne muutkin tottuneet. Eikä minulla taida olla vaihtoehtoja, en saa äänestää tässä asiassa :)
Harjoittelimme poseeraamista vaihteeksi ulkona, ettei vaan taito pääse ruostumaan. Seuraavaan näyttelyyn ei ole enää montaa hetkeä, pitää hioa liikkeet kohdilleen. Jos vaikka tuomarin olisi helpompi antaa minulle hyvät arvostelut ;)
Metsässä on kivaa tähän aikaan vuodesta kun ilma on viileä, jaksaa juosta ja riehua paljon paremmin kuin helteillä ja pensaissa on mustikoita. SLURPS!
Kävimme katsomassa pääkalloakin pitkästä aikaa ja siellähän se oli. Yritin ottaa kallon mukaan kotiin, mutta taisi eräällä olla ponnari liian kireällä ja pääkallo joutui jäämään metsään.
Siinä se päivä taas olikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti