Ihan huipputuloksia Anjalasta!

Keskiviikkona oli taas autoretken vuoro.
Nakkilan isäntä haki minut ja Ponnarin aamulla kympin paikkeilla ja matka Anjalaan alkoi.
Pysähdyimme Sipoossa ja siellä Nakkilan isäntä ja Ponnari joivat kahvit ja minä nuuskin paikallisia uutisia.
Kävimme matkalla pyörähtämässä Porvoossa, Nakkilan isännän lapsuudenmaisemissa. Hyvä tietää miltä Porvoossa näyttää, siellä on näyttely syyskuussa.

Anjalassa olimme ajoissa joten jätimme auton eläinlääkärin pihaan ja kävelimme läheiseen kahvilaan. Istuskelimme kahvilla keinussa kun tutun näköinen auto pysähtyi samaisen kahvilan parkkipaikalle. Autossa olivat Satu, Sabina, Elia, Molla, Tuffe ja Hertta. Olin pudota keinusta kun näin tuttuja, onneksi Ponnarin ja Nakkilan isännän kahvikupit olivat jo silloin tyhjät! Istuskelimme hetken Sadun ja Sabinan kanssa keinussa ja sitten olikin aika lähteä tapaamaan eläinlääkäriä.
Eläinlääkärin piha oli hassun näköinen kun 5 tolppaan/puuhun oli sidottu Bullmastiffi. Paikalla oli siis komea veljeni Riski noiden jo aiemmin mainittujen ruttunaamojen lisäksi. Ihan kuin meitä olisi kasvanut siellä : )

Ensin meiltä tutkittiin pihalla polvet ja kuunneltiin sydämet. Ei sivuääniä ja polvet kunnossa koko sisarusparvella. Sitten oli nukutusaineen vuoro. Vuorotellen saimme piikin ja aloimme nukahtaa. Minä nukahdin keskelle oviaukkoa, ei kovin kätevä paikka. Kun kaikki oli kuvattu ja rokotettu, pihalla makaili melkoisen uninen ja rauhallinen joukkio.
Saimme ihan loistavia uutisia lääkäriltä: Kaikilla terve selkä, polvet, sydän, kyynärpäät ja alustavasti minulla, Mollalla, Tuffella ja Riskillä on A-lonkat, Hertalla tuloksena oli C.
Olemme siis terveitä, komeita, kauniita ja fiksuja. Mahtaa Muffin olla lapsistaan ylpeä!
Olin melko uninen kaveri kotimatkalla, kuorsasin takapenkillä pää Nakkilan isännän olkapäällä