Elokuun alku on ollut sellaista hulabaloota että kirjalliset hommat ovat jääneet pahasti paitsioon. On siis aika ryhdistäytyä niiden osalta.
Lauantaina aamulenkillä sain taas mörököllikohtauksen ja pelkäsin puista kaapelirullaa ihan älyttömästi.
En suostunut menemään lähellekään rullaa ja sinkaisin pakoon sellaisella voimalla että Ponnari luuli hetken olkapään menevän sijoiltaan. Olkapää pysyi kuitenkin paikoillaan ja selvisimme kotiin :)
Päivällä minut vietiin Nakkilaan hoitoon kun Parralla ja Ponnarilla oli kaikenmoisia asioita hoidettavana eikä asiantuntemustani apumiehenä kaivattu. veikkaan että asiat olisivat hoituneet helpommin ja nopeammin jos apuni olisi kelvannut.
Sunnuntaina Nakkilan Emäntä toi minut kotiin ja hetken pyörittyäni soi ovikello ensimmäisen kerran. Ovikello soikin pitkin päivää, sillä meillä oli sunnuntaina Parran työkavereita tupaantuliaisbrunssilla.
Voi ilon ja onnen päivä, tupa täynnä väkeä ja rapsuttavia käsiä! Meillä oli Saukkis, Jonttu, Päkä, Sillilän Paroni ja Paronitar, Mr. T ja A, Jussi the hiusmalli ja Hiusmuotoilija, Hänen Majesteettinsa leipuri ja Herra Leipuri, Janetski ja Minski. Kekkeröinti alkoi yhdeltä ja illalla yhdentoista aikaan talo tyhjeni kun tyypit lähtivät kylille. Aika monta tuntia sain siis huomiota! Sain tupaantuliaislahjojakin: Mr. T ja A toivat minulle koirien donitseja, sellaisia puristeluita jotka oli taivutettu ympyröiksi, Päkältä sain luutikkuja ja sellaisia pötkylöitä jotka maistuvat lihalta ja Janetski toi minulle töistä tuliaisiksi kinkkua. Melkoisia herkkuja, SLURPS!
Maanantaina olimme koko trio kotona, Parta vielä kesälomalla ja Ponnari piti vapaapäivän. Koska sunnuntai oli niin sosiaalinen ja rankka, lepäilimme soffalla, kävimme ulkona ja söimme. Muuhun ei energia riittänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti