
Torstaina puistossa minulle iski mörköhetki ja pelkäsin kaatunutta tolppaa. Tolppa on ehkä liioittelua sillä tötterö oli ehkä 25 senttiä korkea. Tolpaketta piti kuitenkin vaania kuono pitkänä ja kroppa matalana. Ja monta kertaa piti mennä katsastamaan joskos tötteröllä kuitenkin olisi olleet pahat mielessään. Ei ollut, puisto oli tuttu ja turvallinen!

Tein puistossa myös tuttavuutta hemaisevan neidon kanssa, neito vaan käyttäytyi tosi jäykästi ja oli kylmä kuin jääpuikko. En ymmärrä miksei typy lämmennyt, korvissa olevista teipeistä huolimatta olen melko komea herrasmies.
Käyttäydyin torstainakin esimerkillisesti, yksinoloreviirinä keittiö+eteinen toimii siis mainiosti. Iltasella sain taas tuoreen luun ja uppouduinkin luun järsintään tehokkaasti pari tuntia. Missio vatsa sydän luut on hyvällä mallilla. Pientä eripuraa kaverusten välillä vielä on, mutta ystävyys on NIIN lähellä.
Poro päättää raportin torstailta tähän, WUH!
Tosin porot kai sanovat MÖÖH tai jotain sen kuuloista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti