Otsikon loru on jostain Ponnarin lapsuudenaikaisesta jutusta ja liittyy minuun vain siksi, että Parta kutsuu minua Rottapojaksi. Uuden lempinimen takia Ponnari leikki kanssani tuota Rottan kommer-leikkiä. Se menee niin, että Ponnarin etu- ja keskisormi ovat tassuni päällä ja "kävelevät" siitä kuonolle. Kun sormet osuvat kuonoon sanotaan piip, muu aika siis hoetaan tuota rottan kommer, rottan kommer. Ymmärtänette leikin juonen :)
Torstaina olin Ponnarin kanssa Puolalanpuistossa seikkailemassa. Ensin leikin 5-vuotiaan tytön kanssa: Tyttö heitti ilmaan lunta ja minä hyppäsin haukkamaan lumet ilmasta. leikimme myös kepillä: Tyttö toi minulle keppejä ja minä pirstoin ne paloiksi. FUN!
Leikin jälkeen harjoittelimme vanhoja tuttuja juttuja, kuljin sivulla, kuljin vieressä ja seisoin Ponnarin edessä pudottamatta pyllyäni maahan.
harjoittelun jälkeen leikimme vuorikiipeilijöitä ja menimme lumisia kallioita ylös ja alas. Vuorikiipeilyn jälkeen harjoiteltiin taas ja otettiin hiukan valokuvia.
Kotimatkalla törmäsimme naapuritalossa asuvaan Englanninbulldoggiin. EB on kyllä siisti jätkä, ilme on niin hapan ja eleet kovin rauhalliset. Ja vaikka naapurin EB on poika, se antaa minun silti haistella itseään ja tehdä tuttavuutta. Monetkaan urokset eivät ole yhtä sopuisia.
Ulkoilun jälkeen sain viikon viirotuskohtauksen ja painelin pitkin kämppää häntä suorana ja kieli ulkona suusta roikkuen. Viirotuksesta on joku lyhyt pätkä videona, katsotaan osaako Ponnari asentaa sen tänne viikonloppuna!
Moitsi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti