Laventelilullan ensimmäinen asukas oli Bullgrin's Hint Of Respect eli Unto, Untamo Unikamelinakin tunnettu brindle bullmastiffiuros, joka oli uskomattoman kekseliäs kultakimpale ja hurmuri, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Unton jälkeen tiluksille muutti rokkistara Skotlannin nummilta, Ardhub Lemmy Bee Toogood, kavereiden kesken Lemmy. Laskelmoiva, hurmaava ja älykäs mies jonka punaista rintaa koristi valkoinen L-kirjain. Hoitopoikasena täällä asui Ardhub Glenfiddich eli Angus eli Masa Pallopää. Hurmaava hölmö joka liikkui kuin rasvattu salama.
Nyt täällä huseeraa Bullgrin's Soul Animal eli Otso. Tunnetaan myös nimillä Herra Tiikerihai, Pikku-Piraija tai Piri-Ritari, riippuu päivästä ja kellonajasta mitä nimeä käytetään. Tarkkaavainen, reipas, rasavilli ja hurmaava brindle pakkaus joka on syntynyt bensaa suonissaan.

tiistai 25. joulukuuta 2012

Joo joo joulu!


Se on sitten jouluaattokin vietetty ja lahjojen määrästä päätellen olen ollut oikein kiltisti koko vuoden J

Sain Minskiltä tuollaisen apinan jonka keskivartalo on tehty kumista ja Nakkilan väeltä sain tuon keltaisen vinkulelun. Vinkulelu on ollut ahkerassa käytössä mutta jostain syystä se tuntuu katoavan aina iltaisin… Sain myös hurjasti herkkuja, Opelta sain jäniksen korvia sekä kuivattua mahaa, Nakkilasta tuli pari possunkorvaa, koirankeksejä sekä luita. Nyt on herkkuvarasto täydennetty pitkäksi aikaa. Avasin muuten ihan omatoimisesti paketin jossa oli nuo possunkorvat. Kävin jo kärsimättömänä ennen ruokaa tunkemassa päätäni lahjasäkkiin koska sieltä kantautui sieraimiini niin herkullinen tuoksu J Kun lahjoja jaettiin, en enää malttanut vaan revin paperin rikki ja korvia suojanneen muovipussin myös ja kävin herkkujen kimppuun. Yhden korvan sain syödä ennen kuin paketti nostettiin pois ulottuviltani. Aina ollaan rajoittamassa pienten koirien herkuttelua L. Jouluruoka oli maukasta, lahjat mieluisia ja rapsuttavia käsiä tarpeeksi. Meitsin puolesta joulu saisi olla useamminkin!

Joulupäivänä jäin kotiin sillä oli Masa Pallopään vuoro käydä Nakkilassa maistelemassa jouluruokia. Pieni nirsoilija ei perustanut paljoakaan muista herkuista mutta kinkku kelpasi kyllä. Niin ja kananmuna. Kerjäämisen sijaan Masa leikki leluilla ja retuutti pehmoista joulupukkia ympäri huushollia. Oudot prioriteetit sillä kaverilla J

Herkuttelin ihan omatoimisesti joulupäivänä kun Ponnarin kömpelys oli jättänyt suklaata sohvan viereiselle senkille. Ponnari kävi nakkaamassa Parran kummipojan perheen luo ja kotiutuessaan tuolta reissulta kotoa löytyi paketillisen Dark Geishaa syönyt koira. Pahvikotelosta oli jäljellä rippeet, käärepapereita löytyi pari ja sohvalta, tyynyiltä ja lattialta löytyi suklaatahroja. Herkkua oli enkä saanut edes vatsanväänteitä J Kyllä suklaa vaan on herkkua!

2 kommenttia:

Riikka kirjoitti...

ollaampa sitä oltu kilttinä :)
Onneks suklaasta ei tullu sivuvaikutuksia :)
Meillä kans petu oli hieman kärsimätön lahjojen suhteen. Lasinen makupala purkki meinas olla entinen petun käsittelyssä ja fazerin sinisiin ehti tulla iso reikä kanteen, mutta onneksi ehdin väliin ennen suklaan maistelua :)

Unto kirjoitti...

Onneksi siellä ehdittiin estää joulusuklaan syönnit, toisin kuin täällä. Tosi ihme ettei siitä tullut mitään seuraamuksia.. Tietaapä olla tarkempi tulevaisuudessa kun valitsee suklaalle säilytyspaikkaa :)