Laventelilullan ensimmäinen asukas oli Bullgrin's Hint Of Respect eli Unto, Untamo Unikamelinakin tunnettu brindle bullmastiffiuros, joka oli uskomattoman kekseliäs kultakimpale ja hurmuri, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Unton jälkeen tiluksille muutti rokkistara Skotlannin nummilta, Ardhub Lemmy Bee Toogood, kavereiden kesken Lemmy. Laskelmoiva, hurmaava ja älykäs mies jonka punaista rintaa koristi valkoinen L-kirjain. Hoitopoikasena täällä asui Ardhub Glenfiddich eli Angus eli Masa Pallopää. Hurmaava hölmö joka liikkui kuin rasvattu salama.
Nyt täällä huseeraa Bullgrin's Soul Animal eli Otso. Tunnetaan myös nimillä Herra Tiikerihai, Pikku-Piraija tai Piri-Ritari, riippuu päivästä ja kellonajasta mitä nimeä käytetään. Tarkkaavainen, reipas, rasavilli ja hurmaava brindle pakkaus joka on syntynyt bensaa suonissaan.

maanantai 16. marraskuuta 2009

Viihdyttävä viikonloppua

Lauantai alkoi ihan normaalisti, paitsi että Parta meni aamuksi töihin ja Ponnari lähti samalla kyydillä kylille. Kauaa en ehtinyt yksin keekoilla kotona, Ponnarin retki kaupungille oli melko pikainen. Olin apumiehenä siivouksessa, tosin kun Ponnari pesi peilistä kuolaa ja kuononjälkiä, seurasin kuonolla rättiä eikä peilien pinta tullut yhtään kirkkaammaksi. Ponnari jaksoi päivitellä seinistä löytyvää kuolaa ja ihmetteli, miten onnistun heiluttamaan päätäni niin että kuolaa löytyy yli 2 metrin korkeudelta. Taitoa sekin vaatii :)
Illalla meille tuli kylään Jukka ja Miia mukanaan monta rottaa. Turussa oli rottanäyttely ja tyypit olivat olleet siellä. Illan aikana selvisi että rottanäyttely ei paljoakaan eroa koiranäyttelystä, mitä nyt koiria ei tuomarit nosta käteensä tai olkapäällensä kiipeilemään :)Sain silityksiä ja rapsuja ihan hillittömästi ja kehujakin taisin kuulla. Vieraat ovat kivoja kun huomion ja silittelyn määrä moninkertaistuu.

Sunnuntaina kävimme Minskin luona viemässä muutaman tuolin. Roudauksen jälkeen nappasimme Minskin kyytiin ja hurautimme Nakkilaan. Herkkuja ja huomiota sateli taas oikealta ja vasemmalta, ihanaa! Pääsin Minskin ja Parran kanssa ulos sillä aikaa kun Nakkilan emäntä ja Ponnari korjailivat sitä vaaleanpunaista häkkiä, joka sai Seinäjoella hiukan tuntea kynsieni voiman. Nyt on häkki paikattu ja se kestää ainakin yhden näyttelyn ennen seuraavaa korjausta :)
Kotona olin ihan uninen, huomio, sen hakeminen ja ylenpalttinen pussailu vievät kyllä voimat pienestä koirasta.
Olipas kiva ja sopivan sosiaalinen viikonloppu!

Ei kommentteja: