Makeaa mahan täydeltä ilman kepposia.

Lauantaina olisi kai pitänyt valita karkki tai kepponen mutta minulle ei edes ehdoteltu kepposia. Herkkua taas oli tarjolla sitäkin enemmän.
Pääsin automatkalle, aina yhtä kivaa puuhaa!
Näin pitkästä aikaa Janetskin, ihan ykkösherkkua!
Automatkan jälkeen näin Mollan, Hertta-hepsankeikan, Satun ja Sarin, party on! Kotipihalla tutustuin Ruutiin, pieneen brindleen Bullmastiffityttöön, wow!
Mutta aloitetaanpas tarina alusta.
Parta oli menossa pitkäksi päiväksi töihin ja hyppäsimme Ponnarin kanssa auton kyytiin Parran seuraksi. Ajoimme Nakkilaan, josta kyytiin napattiin Nakkilan isäntä. Parta ajoi töihin ja pihalla odotti ihan huippuluokan yllätys, Janetski! Parta katosi työpaikallensa ja jäimme Janetskin kanssa hetkeksi pihalle halailemaan ja pussailemaan. Halailujen jälkeen pakkauduimme autoon ja lähdimme ajamaan kohti Riihimäkeä. Riihimäellä oli virallinen silmäpeilaus eläinsuojelukeskus Onnentassussa. paikalla oli melkoinen kokoelma koiria, Bullmastiffeja paikalle ei ollut kuin meitsi, Molla ja Hertta.
Saimme tippoja silmiin ja sitten odoteltiin. Ja odoteltiin. Ennen tarkastusta ehdimme kirmailla aitauksessa, poseerata kameralle ja kirmailla hiukan lisää. Hertta-hepsankeikka oli oma tuttu keikistelijänsä, ehkä tavallista enemmän kun juoksut olivat juuri lopuillaan. Hertta on kyllä ihana!
Yritin hiukan nuuhkia Mollaakin mutta Molla esitti eriävän mielipiteen touhuistani ja hätisti minut pois takamustaan nuuhkimasta. Kyllä tämän pojan kelpasi kun oli kaksi kaunokaista seurana.
Silmatarkastuksen tuloksena todettiin että kaikilla on tarvittava määrä terveitä silmiä. Satu taisi kyllä sanoa että minulla on kolme silmää mutta pääasia ei liene lukumäärä vaan se, että kaikki silmät ovat terveitä :)
Sitten olikin taas aika pakkautua autoon ja lähteä kotia kohti. Kotipihalle kurvatessamme näin pihalla jotenkin tutun näköisen koiran vaikka en kyseistä tyttöä ollutkaan ennen nähnyt. Pihalla oli pienokainen Ruuti omistajineen ja meitsille tuli muuten kiire ulos autosta. Ponnaria hiukan jännitti miten osaan käyttäytyä pennun kanssa, en meinaan ole pentuja ennen nähnyt. Käyttäydyin herrasmiesmaisesti ja annoin Ruudin haistella rauhassa ennen kuin aloimme kieppua toistemme ympärillä kuin hyrrät. Siinä oli hihnat muutamaan kertaa solmussa. Heittäydyin selälleni maahan jotta Ruuti sai paremmin nuuhkuteltua minua, olen kuitenkin jo hiukan isompi kuin 4 kuukauden ikäinen Ruuti. Ihana tyttö, toivottavasti treffaamme vielä uudestaan.
Jännittävä päivä vaati veronsa, kotona menin ruuan jälkeen heti torkuille. Sainkin nukkua rauhassa kun Ponnari lähti Janetskin kanssa hautausmaalle viemään kynttilöitä ja tutustumaan krematorioon. Outoja harrastuksia tyypeillä.
Hitsi että oli kiva lauantai!