
Ulkonakin homma oli melko rauhatonta, törmäsin puuhun kun en malttanut nostaa kuonoani irti maasta. Oli niin mielenkiintoisia hajuja. Taitaa hiukan testosteroni jyllätä kun tosiaan nenää en irrottaisi maasta millään, olo on hiukan rauhaton ja villi. Ohitukset menivät kelvollisesti, kerran tosin koirakon jo mentyä reippaasti ohi, singahdin koiraan suuntaan mutta kyseessä olikin tyttökoira.. Remmi esti etenemisen, minulla kun ei ole flexiä jossa narua riittäisi 10 metriä :)
Ponnari järjesti minulle ulkona aarrejahdin, johonkin tämä energia pitää kuluttaa. Olipas kivaa etsiä herkkuja hiukan jäätyneestä maasta. Kaikki namit löytyivät ja hotkaisin ne parempiin suihin.
Illalla kotona oli toinen jahti, nameja oli taas piilotettu muuallekin kuin lattialle, astetta enemmän haastetta bongailla nameja tuoleilta ja matalien kaappien päältä.
2 kommenttia:
Voi untsikka, ihana kuva!
Meitsin värit sopii syksyyn :)
Lähetä kommentti