Ihan sumussa

Heti aluksi kehun itseäni: Olin eilen yksin kotona puoli kolmesta puoli kasiin enkä tehnyt lainkaan koiruuksia. En, vaikka Parta oli jättänyt saunatoffelinsakin eteiseen. Osaan minä nätistikin olla jos oikein yritän ja tahdon.
Olimme Ponnarin kanssa iltalenkillä ja kävelimme Turkuun saakka : ) Turun rajalle ei tosin ole meiltä kuin kiven heitto mutta kuitenkin. Juoksin lyhyessä hihnassa taas illalla pariin otteeseen. Ensiaskelien ajaksi palaan pentuaikojen villitykseen ja yritän saada otteen housunlahkeista, mutta kun minua hiukan ojentaa, juoksen jo välttävästi. Ojennukseksi riittää kun Ponnari sanoo: Nätisti.
Iltasella istua ihmettelin taas parvekkeella ja katselin kuuta. Puolilta öin täällä ei paljon ihmisiä ja koiria näy, kaikki ovat jo nukkumassa paitsi Parta ja meitsi. Me ollaankin sellaisia yökyöpeleitä : )
Ai niin, yksi mosaiikin kuvista on lainattu Bullgrinsin sivuilta ihan ilman lupaa. Ajattelin että koska minä poseeraan siinä, saan hiukan lainata sitä. Vaikka itse sanonkin, kuva on ihan älyttömän hyvä!

Tästä aamusta pitää vielä kertoa sen verran että meidät oli ympäröinyt sankka sumu. Olin parvekkeella eikä sieltä näkynyt mitään! Jontun talosta ei näkynyt edes ääriviivoja, vaikkei talojen välissä ole montaa sataa metriä. Sumu oli niin sankka, että piti pyytää Parta ja Ponnarikin sitä ihmettelemään. Siinä me sitten renkuimme parvekkeella hiukan aamu kuuden jälkeen ja katselimme sumuista maisemaa.
Viikonloppuna onkin taas tulossa vieraita, tyttö-Kaitsu tulee ehkä lauantaina ja sunnuntaina tänne karauttaa Sdu ja Anne sellaisella matalasti kehräävällä moottoripyörällä. Minua ei kiinnosta ohi ajavat mopot eikä sellaiset pärisevät moottoripyörät mutta Harrikan kehräys saa minut jähmettymään paikalleni ja katsomaan keskittyneesti. Tykkään hiukan isojen poikien leluista : )