Torstaina saimmekin Ponnarin kanssa seuraa metsään!
Reittimme metsään kulkee Jontun parvekkeen ohi ja meitsihän jäi maahan makaamaan heti kun bongasin tutun! Kiltisti maassa maaten odotin että Jonttu tuli mukaan, sen jälkeen villiinnyinkin ihan riehapetteriksi. Jonttu heitteli minulle keppejä mutta palautuksissa oli toivomisen varaa, jäin meinaan aina järsimään keppejä ja odottamaan uuden lentämistä :) Meitsi ei ole mikään noutaja!
Metsäilyn jälkeen makoilin nätisti ruoholla kun tytöt jaksoivat pälättää pälättämästä päästyään. Se on ilmeisesti joku tyttöjen juttu ja sellaisena saa pysyäkkin, meitsi ei lähde siihen leikkiin :) Onneksi nurmikolla on kiva maata ja haistella juttuja.
Ai niin, ennen metsään menoa kirmailin pellolla valkoisen paimenkoiran kanssa. Neiti oli aika nätti ja hyvä hyppelemään heinikossa.
Kotona harjoiteltiin näyttelyssä poseeraamista ja se sujuu jo hiukan paremmin. Nähtäväksi jää, miten maltan seistä kehässä kun ympärillä on paljon koiria ja ihmisiä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti