Tuo otsikko taisi olla Toni Tiikerin lausahdus muromainoksessa. Noh, meitsi ei ole tiikeri, joten salaisuuden turvaamisesta ei enää tarvitse välittää :) Vihdoinkin voin paljastaa mysteerin, jonka selvittelyn parissa askartelin viime viikolla:
Meillä on uusi koti!
Punaiset laatikot olivat muuttolaatikoita ja eilen ne haettiin pois paikasta, joka ennen tunnettiin nimellä koti. Laatikot vietiin uuteen asuntoon ja nyt elämme samojen laatikoiden keskellä täällä uudessa kodissa. Muutettu siis on! Ja muuton ajan minä nautin Nakkilan täyshoidosta!
Vaihdoimme kaupunkiakin, tosin Turku on ihan kivenheiton päässä. Uuden kodin lähellä on metsää ja peltoa ja jos oikein tarkasti katsoo, meiltä näkee merenkin :)
Ponnari on onneksi tämän viikon kesälomalla etten heti joudu olemaan yksin uudessa kodissa. Hetki siihen varmasti menee, että saan merkittyä paikan omakseni ja tartutettua tuoksuni paikkoihin. Nyt täällä tuoksuu vain uudelta ja puulta.
Lähimetsä on nyt testattu ja juoksin pitkin metsää maa tömisten. Jahtasin yhtä varistakin hetken, mutta varis lennähti puuhun raakkumaan eikä jäänyt jahdattavakseni pitkäksi aikaa. Tylsä raakku :)
Metsässä juoksentelun jälkeen uni maistui hyvin omalla tutulla soffalla.
Illalla pääsen Parran ja Ponnarin kanssa tutustumaan uuteen ympäristöön paremmin ja toivon mukaan saan taas juosta vapaana tuulen lailla.
Ei hullumpi tämä uusi paikka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti